perjantai 30. toukokuuta 2008

Nyt se on taas yksi vuosi lusittu

Setting Orange, 4. Confusion, 3174.
Jep, tänään on sama päivä kuin eilen. Ajantasaistin sisäistä diskordianistista kalenteriani ja se tuli siihen tulokseen, ettei ihmiskunta ole tänään oikeassa mielentilassa juhlimaan Mojon päivää, joten tänään ei vain voi olla viides päivä. Oliko sen Lestatin koiran nimi muuten Mojo? No huomenna kuitenkin juhlitaan Pyhän Dr. Van Van Mojon päivää. Hän on tunnettu suotuisista vaikutuksistaan kaaosmagiaan, joten yrittäessäsi loitsua (esimerkiksi kalkkunakirousta) kannattaa kutsua hänen henkeään olemaan läsnä lausumalla hiljaa "Vanvan Vanvan Vanvan Vanvan Vanvan Vanvan Vanvan Piru Vie Lopeta Tuo Jo!"

Mutta viimeinen koulupäivä tänään kyllä on. Aika hauskaa. Meillä on joku monikulttuurisuusaiheinen teemapäivä, joten aamupäivästä katsottiin jännä lyhytelokuva ja sitten tehtiin kaikkia pakolaisuuteen liittyviä eläytymisjuttuja ja muita. En joutunut kuin vankilaan. \o/ Piti kuvitella että Suomessa tehdään parhaillaan vallankaappausta ja tehdä päätös jättääkö kaikki paperille listaamansa rakkaat asiat, ihmiset ja haaveet paetessaan. En olisi jättänyt. Useimmat kai selvisi ilman että mitään tapahtui tai lähtivät pakolaisiksi, mutta minulle sattui sitten linnanakki. No kyllä sitä porukkaa toisaalta myös lakosi joten huonomminkin olisi voinut sattua.
Jossain vaiheessa kaikkien oppilaiden piti (tai olisi pitänyt) letittää tukkansa (en ole ihan varma miten se liittyy mihinkään) pienille leteille, joten minulla on nyt ihQpinkeillä nauhahörhelöillä sidotut saparot joissa on itsestään purkautuvia lettejäkin. @%&§$# Jenna. :P Loppupäivästä mentiin keräämään roskia Punkaharjun karuilta kujilta, eli oikeastaan suurin osa porukasta liukeni omille teilleen. Sitten keittäjät lykkäsi shitloadin keksejä ja pillimehuja kaikille jotka oli jääneet dataamaan sen sijaan että odottaisivat linja-autoa pihalla puoli tuntia.

Ja katsoin eilen sen Plan 9 from Outer Spacen. Olen oikeastaan pettynyt, se ei ollut ollenkaan niin huono kuin sen piti olla. (Ehkä tuo nimenomaan on se jippo, koska kaikkein huonoimpia ovat ne elokuvat, joilla ei ole edes äärimmäisestä huonoudesta johtuvaa kalkkuna-arvoa.) Tiesittekö, että ihmiskunta keksii minä hetkenä, että auringonvalo koostuu atomeista jotka voi räjäyttää, ja että tuo kyseinen teko tuhoaisi kaiken mihin auringonvalo ulottuu, eli koko maailmankaikkeuden (!)? Hirveää, kyllä. Ja jostain epäilemättä järkevästä syystä kuolleiden herättäminen ilmeisesti auttaa asiaa.
Vampiran (joka oli muuten suomalainen, ja kuoli tässä äskettäin) roolisuoritus oli kertakaikkisen loistava, koska vaatii valtavasti taitoa kulkea eteenpäin kädet ojossa kauheasti mulkoillen. Se on niistä kulmakarvoista kiinni! Elokuvaa mainostettiin myös kovasti Bela Lugosin (ehkä tunnetuin Draculan näyttelijä) nimellä. Lugosi kuoli kuitenkin morfiinitokkuroihinsa kesken kuvausten eikä heille jäänyt kuin pari minuuttia hänen esiintymistään. Se on onneksi käytetty hyödyksi; sama kohtaus jossa hra Dracula ilmestyy metsästä, levittää viittansa ja on synkkä toistuu pari kolme kertaa. Hienoa hienoa.

torstai 29. toukokuuta 2008

Joskus se dementia iskee jo varhain

Setting Orange, 4. Confusion, 3174.

Eilen tapahtui jotain hyvin mielenkiintoista. Niin mielenkiintoista, että illalla harmitti etten ollut kirjoittanut sitä tänne ja mietin pitkään miten sen kirjoittaisin. Tai no, saattoi se ehkä olla toissapäivänäkin, en ole ihan varma mutta julmetun jännä juttu silti.
Ja ongelmanahan tässä on nyt se, etten muista yhtään mikä tuo kyseinen juttu oli. Mutta tietäkäätten, minun elämässäni saattoi tapahtua jotain kiinnostavaa joko eilen tai toissapäivänä. :P

Nousi muuten sekä koulun mitättömän kirjaston että äidinkielenopettajan pisteet aika paljon tässä joku päivä sitten. Opettaja siis on melko omalaatuinen, eläkeikää lähestyvä viiksivallu, joka lähinnä luetuttaa meillä runoja (joskus jopa novelleja) kaiket tunnit, puhelee kummallisia ja käyttää aina samanlaista siniharmaata pukua ja Rauman lukko -huivia. No, minäpä tylsän tunnin ratoksi kysäisin, olisiko mitenkään mahdollista lukea vaikka joskus ensi vuonna äikäntunnilla H.P. Lovecraftia, kun kerran kauhugenreä sivuttiin ja muutenkin. No, ei vissiin lueta, mutta lastasi minulle kuitenkin aikamoisen kasan kauhuantologioita ja muita kirjoja joissa kuulemma saattaisi Lovecraftia olla. En olisi uskonut että missään Savonlinnan kirjastoa lähempänä olisi esimerkiksi kokoelma legendaarisessa Weird Tales -lehdessä julkaistuja novelleja, mutta kaikkea oppii. ^^ Plus lainasin myös yhden loistavan tietokirjan (Verikekkerit taisi olla nimeltään, omaperäistä kyllä), johon on koottu kauhuelementtejä valkovenäläisistä ihmissusista noitavainoihin ja ESPstä psykopaatteihin. Kauhu on hauska genre, taidan tylsyttää kynääni sitä vasten tässä lähiaikoina jos saan aikaiseksi. Ja ne valkovenäläiset ihmissudet on sympaattisia otuksia vaikkeivät niin kauheita ehkä olekaan.

Hmm. Ja minun pitää ehdottomasti nähdä Plan 9 from Outer Space joskus. :P (Siinä kirjassa oli listattu julmetusti kirjoja ja elokuvia kanssa.)

On ne nämä viimeiset koulupäivät leppoisia. Tänään istuttiin periaatteessa koko päivä pihalla jonkun pesisottelun varjolla, en kyllä kertaakaan vilkaissut kenttää enkä vieläkään tiedä, kuka voitti. Aurinko paistoi, hauskaa oli kaikilla ja minä luin moottorisahamurhaajista. No en ihan koko aikaa, kyllä me jossain vaiheessa oltiin voikukkahippejä ja Jenna yritti saada minua luopumaan hupparista etten olisi "ihan samanvärinen kun ton kirjan sivut, kato vaikka." (Protesti! En minä ihan niin kalpea ole. Tai siis, olin talvella paljon kalpeampi, tai ainakin vähän. Luulisin. En kyllä ole huomannut eroa, mutta eikö sen niin pitäisi olla?)

Ai niin, löysin vihdoin ne kuvat jotka minun piti vappuna pistää tänne siitä merirosvoasusta. :P Oli niitä enemmänkin, mutta missään ei näy kovin hyvin se asu ja näytän useimmissa vielä typerämmältä. No, hauskaa näkyy ainakin olevan, joten ei väliä. *Hymy* Pirates don't cry.



(Katsokaa nyt, enhän minä ole melkein yhtään kalpea.)

tiistai 27. toukokuuta 2008

Äääh

Pungenday, 2. Confusion, 3174

(Niin, ja tuo Talkkarin englannintaminen oli sitten tehty sillä Googlen ratkiriemukkaalla kääntämisjutulla. :P)

Harmittaa kyllä ihan julmetusti puolentoista kilometrin juoksukoe minkä tänään vapaaehtoisena räpiköin. Syksyllä aika oli jonkin verran yli seitsemän minuuttia, nyt taas 8.20. Ärh, en tykkää yhtään, varsinkin kun olin koko talven ulkoiluttanut pentua, rampannut ahkerasti dojolla ja saanut kuntoni aika hyväksi, mutta jostain ihmeellisestä syystä viimeiset neljä viikkoa lähinnä kirjoittanut, datannut ja muuta ei-niin-liikunnallista. Jos olisin vähän useammin käynyt harkoissa ja jatkanut sitä koiran kanssa lenkkeilyä, olisin ehkä, ehkä saanut aikaani jopa parannettua, mutta ei.

Angstia.

No jaa, enköhän minä tuosta yli pääse kuitenkin. Ihan kohta on kuitenkin kesäloma, olisi se aika palloa kuolla nyt. Mutta ensi syksynä, hitto vie, vedän sen alle viiteen minuuttiin. :P Eh, no ehkä kuuteen ja puoleen. Olkoon tuo nyt jonkinlainen tavoite (jonka kuitenkin unohdan mutta ei se mitään).

Hitto. Heti kun kesäloma alkaa, pitäisi riparille jaksaa mennä. Hemmetin kristityt keksii aina jonkun tavan pilata kunnon diskordianistiriparilaisten vapaapäivät, joko niillä pakollisilla sunnuntaikirkoilla tai kesälomaleireillä. Uskontunnustuksessa voisi ihan kylmän viileästi vain todeta jotain sen suuntaista kuin "En, en kyllä oikeastaan. Ei pahalla. Got cabbage?" (Vielä parempi jos saisi jonnekin kätkettyä kaalin jonka voisi vetää esiin.)
Onneksi minun uskontoni ei kiellä minua lukemasta täysin valheellista uskontunnustusta kirkossa, eikä kyllä pahemmin tekemästä muutenkin aika lailla mitä huvittaa. Voisin kaalin sijasta ottaa sinne purjon ja lyödä itseni korkeimman omakätiseksi vaikka Purjotuskunnan Korkea-Arvoisimmaksi Ritarittareksi. Siinä alttarilla. (Ei kyllä Jeesus arvostaisi. Ehkä jätän väliin kuitenkin.)

maanantai 26. toukokuuta 2008

Ja koska tämä päivä ei muuten olisi tarpeeksi kummallinen.

Jossain tämän blogin alkuhämärissä, tai ehkä jossain muualla missä kerroin blogin aiheista, totesin joskus, etten aio kääntää Talvikuningasta englanniksi. Se oli viittaus ehkä Tapsan blogiin ja siihen etten vastaavia eeppisyyksiä jaksaisi tehdä vaan lähinnä selittää merkityksettömiä, ehkä piristäviä tai ainakin omituisia juttuja. Mutta tämän merkinnän pointti ei nyt ollut siinä mitä blogini sisältää, vaan siinä, että diskordianismi on kiistatta oikeassa. Onhan viides (kyseenalainen) käsky:

On Kiellettyä Uskoa mitään, mitä lukee.


Koska minä käänsin Talvikuninkaan englanniksi. En kuitenkaan koko juttua tunge tähän, koska siinä ei oikein olisi järkeä noin niin kuin lukemisen kannalta, mutta tässä muutama pätkä kuitenkin.

King relies on golden hand metallitorninsa syövereissä
as auringonlieska has eyes, sieluton, pale, sammumaton.
Now, a loss on the day the judgement below, he views the Empire down
and without a stone, he cites for empty walls of the old stories:

Valomuurin in that part, the speed of uncollected
there savuavat mirrors above kaikkeuden
Valomuurin in that part, the speed of uncollected
there live in emptiness that we combine
~~
Expand and the Walloon
and the stars grow, flourish
or kalpene and die off
and riudu towards the destruction!
This will declare the kingdom
compete with each other
and the four of them happens to war
and one is destroyed as soon as
~~
Antareksen tunnels tähtipölyyn Laerteen,
insurrection Plejadit Orion kansannousuun,
kvasitaivaan the mandate of hyperavaruuden sinks,
everywhere side by side until such time as is the same.
Muuntogeeni susilauman makes us chimeras,
kyborgeja, kerubi against us are being thrown.
Golem, Seraph enemy is developing,
archangel cooked in kohtutankeissaan villains.
~~
This begs the middle of the undeclared - and I am tied to the taste
a warm, wet, shouting, terrified huitoen
helplessness calm down soon, tunnustelen senses
looking for something to remember, it is so desolate, empty
~~
It is paradise palaces and marine engines below
they consider to be in circulation, the life of the clips
satumaan the countries and peoples
~~
And, is the oldest of all the Maltese Hiram
Commander of the red, he
schwartzschildin knows the secrets to perfect
and neutronitähdet and kefeidit
his number of routes to travel to encrypted
as the ghost of avaruuksien
we will strike deep soon lose again
sometimes the fear of us fear
~~
Once, the time for us kainalossa
Light spring kajasti.
Grassland over, baptism, running,
piilouduttiin tummiin lehtoihin.
Once, during kainalossa
the winds, clouds, we the people,
when the ideas bore ylväät,
deep secrecy years.
~~

Sortuu empire from dust finally, every single
and the names of the rulers vaipuu oblivion Tuonela
crashing systems, the death of the words the large lips
and the Ruins of lonely tuulenhenkäys migrates
and as yet we live in is all the time, siroteltu,
winds blasted the sun once every lapse.
Valtapiiri the mind learns to space the message,
the silence of speechless tähtiholvien.
Rakkausko, anger, once virtas through the creature,
a life of its website, I was in the thread
So in vain moment, and all of this inside me
uhma mortal towards the face of darkness.

(Kyllähän tämä vähän sitä eeppisyyttä Talkkaristakin syö.)

Vain vähän absurdi päivä

Boomtime, 1. Confusion, 3174

Hauskaa alkanutta Hämnmennystä kaikille! (Jep, se pitää kirjoittaa isolla. Ja tuo ylimääräinen n on sielunvaelluskieliopin mukainen ja oikeutettu paavinvallan omaaville henkilöille. Erm, no jotain sinnepäin ainakin.)

Kkkhhhähhkhhääähhhh.
Pitkästä aikaa olen taas tukehtumassa, kyllä piristää päivää aina nämä randomilla esiintyvät allergiaoireet. Mistä minä olisin voinut tietää, että joku siskolta nyysitty soija-mikälie-helveten-vaniljavanukas sattuisi olemaan allergisoivaa? Että kiitos vaan karmalle.

Hämnmennys alkoi minun osaltani niin oudosti kuin sopiikin. Yhdeltä yöllä olin nukahtamassa vahingossa mp3:n kuulokkeet korvilla ja se soitti liveversiota Autumnin Misery Loves Companysta. En edes kuullut kappaletta kun olin sen verran unessa, mutta jonkin jännän koukun kautta aivoni kuitenkin rekisteröivät sen, että kohta "Pray for me if you fucking dare" on liveversiossa laulettu "if you muffin dare". Siinä sitten keskellä yötä repeilin itsekseni kun oli väsyneenä tietenkin maailman hauskin juttu. Aamulla luulin että se oli jotain univalvejuttua, mutta ei, niin se vain menee. Muffineita! :P
Lähti kevään viimeinen viikko kuitenkin koulussa aika hienosti käyntiin, kun kuviksentunneilla katsottiin Jennalla lainassa ollut Pirkinning. Jos olisin tämän päivän tiennyt koittavan, olisin opiskellut aina hymysuin ykkösluokalta asti, ainakin jos silloin olisin tiennyt mitään Star Wreckeistä, ehkä. Hieno hetki Punkaharjun yläasteen historiassa.
Eipä sitä kovin moni jaksanut seurata, mutta meidän hörhöporukka ja muutama muu repeili vedet silmissä ja loppupäivän sitten beeläiset joutuivat pyörittelemään silmiään käytäväkesäteatterin edessä. "Jii-haa!"
On se vaan loisto.

Kotona sitten ehti patata vähän aikaa (koska 'dataaminen' on out) ennen kuin Panu sai jonkin ihmeellisen neronleimauksen, johon liittyi kalastamaan lähteminen. Lähdin sitten soutamaan samalla kun edellämainittu ja pikkusisko huitoivat virveleillä silmään minkä ehtivät. Harrastus tämäkin, ja saipa taas laukoa kuolemattomia totuuksia Eräjorma kakkosesta. :P Ei kumpikaan kyllä mitään kalaa saanut, mutta se johtui siitä että veneessä oli huono fengshui. Ja jumaleissan, kyllä joku ukkeli katsoi rannalla ihmeissään kun minä soudin menemään niittihameessa, mustassa verkkohihakeijupaidassa ja kumisaappaissa samalla kun Panu esitti nukkuvaa ja roiskin airoilla vettä sen päälle. Ehkä piristi senkin tyypin päivää. Toivotaan näin. Terapeuttiparka.
Vielä tuotakin tempausta nerokkaampi oli ajatus jäätelöiden ostamisesta. No, ei ajatus mitään, mutta kun Panu osti hetken (porvari)mielijohteesta neljätoista jäätelöä, kaikki eri laatuja. Suurin osa saatiin pakastimeen, mutta kyllä niitä muutama matkalla syötiin ja nyt on hauskaa. Älkää muuten ostako niitä pahvirasioissa olevia Temptation-juttuja, ne on hinta-laatu-suhteeltaan ihan syvältä. Jäätelö ei edes maistu miltään eikä se suklaa manteleiden päällä. Phah. Tämän kevään suuri jäätelöarviointi koittaa ehkä sitten kun loput noista on kidustettu.

Nyt on ihan sellainen olo, että on ihan pakko katsoa Atlantis tänään. Eksyin joku päivä sitten sivulle jolla oli siitä otettuja quoteja. Nostalgiaaah, että yksi piirroselokuva voikin pitää sisällään niin paljon muistoja. Elokuvateollisuuden Return to Krondor. Tai jotain.

Mikä ihme on muuten ideana siinä, että sukellusohjaajani käyttää kaikista ilmaisua 'jantteri', ja Poket-kirjan mukaan Auvo Niiniketo harrastaa myös sukellusta ja sanoi hänkin jotakuta jantteriksi siinä kirjassa. Ja nyt kun minäkin aloitin sukelluksen, olen huomannut itsessänikin pakottavaa tarvetta sanoa 'jantteri' muiden ilmaisujen, kuten 'tyypin' sijasta. Mitähittoa tässä nyt tapahtuu?

Hii, ja löysinpä taas niin kauniin kappaleen että torakatkin itkevät. Emilie Autumnia, ylläri.

"The one thing I can count on
is nothing much at all
the one thing I am sure about
is that you won't be anywhere around me when I fall
I'd like to think I wouldn't die for you
but you know I would
'cause that's the fool I am
and that's the rule you bend
Absent in the end
My Fairweather Friend
absent in the end."


(Ja 'Absent in the end' tunnetusti tarkoittaa 'Absintti lopussa'. Taas!)

perjantai 23. toukokuuta 2008

Juttu

En ikinä ole tällaisia jaksanut täyttää mutta kai sitä yhden elämänsä aikana kestää kun Vehka haastoi. Ja pistänpä haasteen eteenpäin: tehkää tekin tämä ja linkittäkää minulle, katsotaan tuleeko sellainen jännä ketjujuttu tuntemattomien blogeihin. Koska siis nämä tällaiset kertovat ihmisestä ja hänen luonteenpiirteistään niin järjettömän valtavasti.

Nimi > Anni
Lävistyksiä > Ei tietääkseni
Pituus > 165 ehkä
Kengännumero > 39/40
Hiustenväri > Melko vaalea, vähän punertava muinaisen värjäyksen jäljiltä
Sisarukset > Pännii välillä mutta enimmäkseen mäyrä.


VIIMEISIN…
…Elokuva, jonka ostit? > En osta elokuvia kovin usein. Lasketaanko Arch Enemyn levyn mukana kaupan päälle tullut keikka-DVD?
…Kappale, jonka kuuntelit? > Emilie Autumn - I Know Where You Sleep
…Kappale, joka oli juuttunut päähäsi? > Saman esittäjän Opheliac, viimeinen säkeistö
…CD, jonka ostit? > Sentenced - The Cold White Light
…Henkilö, jolle soitit? > Sattumanvarainen tyyppi puhelinluettelosta, jolta kysyin oliko hänellä Diablo kakkoseni lainassa. Ei ollut.
…Henkilö, joka soitti sinulle? > Isäni
…TV-show, jonka katsoit? > En katso televisiota ja elokuviakin aika vähän viime aikoina. Varmaan katsoin Star Wreckit joskus.
…Henkilö, jota ajattelit? > Hahaha, Tatua. Pitäisi mainita ettei sille olekaan hommattu laivalippua larpista takaisin. :P


VASTAAN VAI PUOLESTA?
Kaukosuhteet > Puolesta
Itsemurha > Puolesta, jos oikeasti ei enää nappaa. Se on vain vähän turhan lopullista.
Ihmisten tappaminen > Eutanasian puolesta, muuten se on melko epäkohteliasta. Peräti töykeää, etten sanoisi.
Teinitupakointi > Phah. Vastaan.
Rattijuopumus > Vastaan
Homo- ja lesbosuhteet > Puolesta, miksi ei?
Saippuasarjat > Nääh. Vastaan, mutta toisaalta elämänikin on välillä sellaista, joten.


MITÄ…
…Shampoota käytät? > Sunsilk jotain-en-muista-mitä. Oranssi pullo kuitenkin.
…Kenkiä käytät? > Ei mitään tietoa. Uh... Mustia?
…Pelkäät? > Sitä, että elämäni jumittuu paikalleen; puhun samoille ihmisille joka päivä, teen samat asiat joka päivä ja puhun samoista aiheista joka päivä. Ylipäänsä se, että tylsistyn liian pitkäksi aikaa (ei sateiseksi iltapäiväksi vaan kuukausiksi tai vuosiksi).


KUINKA MONTA…
…Kertaa olet ollut rakastunut? > Jaa. Kerran? Ihastumisia kyllä enemmän.
…Kertaa sydämesi on särkynyt? > Ung, hemoglobiinini on 150, minulla ei ole sydän- eikä verisuonimurheita.
…Sydäntä olet särkenyt? > En kyllä tiedä. Minulla ei ole tapana uskoa jos joku sanoo jotain tuollaista. I mean, kukaan ei ole tappanut itseään takiani?
…Ihmistä luokittelisit sellaisiksi tosiystäviksi, joiden käsiin voisit uskoa elämäsi? > Elämäni. Jaa. Kaksi, tai kolme ehkä.
…Kertaa nimesi on ollut sanomalehdessä? > Ei kovin montaa
…Arpea on kehossasi? > Kolme


AJATTELETKO OLEVASI…
…Soma? > Phahaa. En järin.
…Hauska? > No välillä.
…Kiihkeä? > Missä mielessä?
…Ystävällinen? > En kovin usein.
…Rakastettava? > Juu, ilman muuta. (En.)
…Huolehtiva? > En.
…Suloinen? > Minä olen Kawailandian pääministeri.


SUOSIKKI…
…Karkki > Suklaa, se Pandan toffeeversio. Tai laku.
…Sarjakuva / piirroselokuva > Muutamat nimeltämainitsemattomat mangat / Atlantis 4evahh!
…Purukumi > Se herneenmakuinen. Noentiedä.
…Väri > Sininen, ehkä violetti joskus
…Kynsilakan väri > Musta. I'm so fuckin' goth!!!1!
…Viikonpäivä > Lauantai
…Inhokkipäiväsi > Maanantai. Kliseet ovat elämän pallo.
…Kukka > Liljat on kivoja, mutta aika moni muukin. Peikonlehteä ei lasketa?
…Koru > Niitä on muutamia, enimmäkseen kaulakoruja
… Kesä / talvi? > Talvi. Paitsi kesällä on enemmän tekemistä.
… Norja / Ruotsi? > Norja!
… Trampoliini vai uima-allas? > Trampoliini. Äh, molemmat.


HENKILÖ, JOKA VIIMEKSI…
…Nukkui sängyssäsi? > Minä
…Näki sinun itkevän? > ..? En tiedä.
…Sai sinut itkemään? > En tätäkään. Minulla on enemmän tapana vuotaa verta sydämestäni kuin itkeä. (Tai jäähdytysnestettä. Ja sekin tulee keuhkoista välillä.)
…Oli kanssasi elokuvissa? > Ehkä Panu
…Lähetti sinulle sähköpostia? > Kasipallo :P Noin niinkuin oikeista ihmisistä. En käytä sähköpostia kovin paljon. *Rolleyes*


OLETKO KOSKAAN…
…Ollut julkisella paikalla yöpuvussa? > En tietääkseni
…Pitänyt jonkun salaisuuden? > Joo
…Itkenyt elokuvan aikana? > Khyl. Silloinkin Jedin paluun lopussa. ;_; (Eikä edes myötähäpeää ewokien takia. Ewokeissa ei ole mitään vikaa!)
…Suunnitellut viikkosi TV-ohjelman perusteella? > Hahahaaa, nevahh.
…Ollut esiintymislavalla? > Jeps. Monestikin.
…Toivonut olevasi vastakkaista sukupuolta? > Ehkä joskus, mutta en vakavissani


Paljonko kello on? > Liikaa. Linja-auto menee ja minä dataan. (Edit: No nyt olen kotona ja kello 15:57
Omenat vai banaanit?> Omenat. Kultaiset sellaiset, hail Eris!
Sininen vai punainen? > Duh... Sininen?
Kevät vai syksy? > Aijai. Paha. En osaa sanoa.
Mitä aiot tehdä tämän jälkeen? > Aion luultavasti kirota kannettavan Messengeriä ja säätää viestiä, jonka kirjoitin Risingiin siitä larpista.
Minkä aterian söit viimeksi? > Lasketaanko kaakaon juominen? Koulussa söin viimeksi.
Oletko tylsistynyt? > En erityisemmin, koska en ole radiomastossa.
Minkä äänen kuulit viimeksi? > No juuri nyt kuulen Emilie Autumnin laulavan The Art of Suicidea. Ja soittavan viulua.
Mitä tuoksua nuuhkit viimeksi? > Sateen tuoksua, kun huoneeni ikkuna oli jäänyt auki.


YSTÄVYYS/RAKKAUS:
Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä? > No jaa. Se on ehkä enemmän ihastumista. En.
Haluatko jonain päivänä lapsia ja jos haluat, kuinka monta? > Ungh. Lolemt.-_-
Mikä on sinulle tärkeintä ystävyydessä? > Hmmh... Yleensä kiinnostavat ihmiset ovat kiinnostavampia kuin vähemmän kiinnostavat. Ja sitten se, että ymmärtää mikä on sosiaalinen klaustrofobia ja että kaikki eivät vain pysty puhumaan jatkuvasti ja kuuntelemaan ihan kaikkea. Ja pakko se perinteinen huumorintajukin on mainita.
Rikosrekisteri? > Ehm. Ei ne minua kiinni saa. Wait, miten tämä liittyy ystävyyteen ja rakkauteen? Kyllä minun ystävilläni saa rikosrekisteri olla jos huvittaa.
Mitä kieliä osaat? > Suomea ja englantia sujuvasti, ruotsia melkein yhtä hyvin, islantia ja saksaa jonkin verran, norjaa ymmärrän enimmäkseen. Latinaksi turhia fraaseja. Puolaksi osaan sanoa "Ikuinen kukkaisvoima", tai ainakin kirjoittaa.
Nimeä lempiasioita makuuhuoneestasi > Peikonlehti. <3 Ja Talvikuningas-julisteet.
Lempinimet? > Angsti. No tuota ei käytä kuin ehkä yksi. Sade olen joskus muuan larppihahmoni mukaan, ja sitten on nettinimiä, Dolphin, Ravenmind ja Unknownspaceadorer, mutta ei niita lempinimiksi lasketa kun kukaan ei käytä niitä elämässä.
Kuinka vanhalta näytät? > Riippuu vähän, olen kyllä mennyt jonkun kerran täysi-ikäisestä *krhöh* mutta enimmäkseen 16-17 kait.
Kuinka vanhan ihmisen tavoin käyttäydyt? > Ei minun käytöstäni voi minkään ikäiseksi arvioida. Sekoitus kiikkustuolifilosofia, alakoululaista omenavarasta ja angstiteiniä.
Silmälasit / piilolinssit? > Ei
Onko sinulla lemmikkejä? > Goatsekommando! Ei kun siis Joiku teh lapinkoira. Ja sen lisäksi siskolla kani ja veljellä käärme.
Mikä saa sinut onnelliseksi? > Monikin asia. Ajatus Weave of Fatesta noin esimerkiksi. Kesäloma viikon päässä,
Mikä huolestuttaa sinua? > Kovasti ahdistaa ajatus siitä, että minun sukkani tulevat luultavasti kastumaan ensi kesänä. :P Noei. En minä teille sitä kerro.


OLETKO KOSKAAN…
…Ajatellut, että kuolet? > Joka päivä. Maanantaista perjantaihin yhdeksästä viiteen, lauantaisin kahteen, sunnuntaina mä pidän vapaata. Kesällä... Kesällä mä kalastan.
…Halunnut karata? > Ks. edellinen
…Kokeillut huumeita? > En. En tarvitse huumeita saadakseni pääni sekaisin.
…Pinnannut koulusta? > Joo, mutta en kyllä kovin usein.

tiistai 20. toukokuuta 2008

Ja tätä taas

Sweetmorn, 68. Discord, 3174

Äh, anteeksi, menen kyllä nukkumaan ihan kohta. Mutta nyt on euroviisufinaali-ilta, joten saa valvoa, koska... Eh, odotas. Jep, en ehkä katso viisuja juuri nyt, mutta kuulen ne kyllä vallan mainiosti, joten minulla on oikeus käyttää niitä tekosyynä valvomiselle.

(No, olisi jos en edelleenkin kuuntelisi Emilie Autumnia hukuttaakseni nuo siirappiset sulosävelet selkäpiitä karmiviin riitasointuihin. Ah.)

Uh. Mutta sukelluksen teoriakokeelta viisut eivät minua kyllä pelasta. -_- Niin, olisi pitänyt lukea eikä istua dataamassa, mutta niin aina, niin aina.



Unnnng, Autumnilla on liikaa liian ihania kappaleita Youtubessa. No, ihana ei ehkä ole oikea sana, mutta kuitenkin haluaisin kopioida kaikki videot tähän mutta tyydyn linkittämään jotain, niin kiinnostuneet voivat sieltä niitä katsoa eikä vie niin kauheasti tilaa tästä. En kyllä olisi uskonut ihan heti, että pinkkitukkainen nukeksi pukeutunut viulistityttönen pystyisi tuollaisiin kuolonkorinaörinöihin, mutta ennakkoluulot onneksi pettävät aina.

Misery Loves Company <- ironista emoangstipopmetallia. Ja viulu.
Opheliac <- uskomaton kertosäe, rähisee aika lujaa.
Shalott <- kevyt, kaunis linnaprinsessaballadi.
Miss Lucy Had Some Leeches <- jos löydät mielipuolisemman lastenlorun, kerro minullekin.

Mutta eipä minulla mitään asiaa tänään oikestaan ollutkaan. Koska kovin moni ei myöskään luultavasti tee kuten minä ja kahlaa Youtubea läpi hypnotisoituneena noiden laulujen takia, tämä merkintä on aika turha. Mutta eisemitään, onpahan minulla taas jotain tekemistä tässä.

maanantai 19. toukokuuta 2008

RisingLarp I: Hirtetyt bardit


Setting Orange, 67. Discord, 3174.

[Ja varoitus: Tämä teksti sisältää pitkästyttävää ihkutusta joka liittyy musiikkiin jota ainakaan sinä et luultavasti kuuntele. Skippaa jos siltä tuntuu. Mutta tuo laulu on tavallaan jännä, vaikkei raskaampaa puolta edustakaan. Ja sopii mielentilaan. Ja missä pirussa on vika kun se ihkutus alkaa jo ihkutuksesta varoittavassa tekstissä.]

Hitto, olen luukuttanut kolme päivää putkeen suunnilleen pelkkää Emilie Autumnia. \,,/ Sattumanvaraisten mesekontaktien kautta löytää parhaat bändit, (paitsi jos lasketaan se maanisdepressiivisenkuuluisa POEEn foorumi, jolta löytää ainakin jännyyksiä.) Ja joku hullu on vielä pistänyt varmaan koko Emilien tuotannon Youtubeen, aika jännä harrastus silläkin kieltämättä. Monenlaisia mielipuolia sitä löytyy, mutta tekee se kieltämättä elämästä helpompaa kunnes saan jostain levyn.



Ahahaa, mutta ette voi valittaa tuosta sen I Lost My Heart to a Starship Trooperin jälkeen, ettehän? Tuo sentään on musiikkia. Mistä muistuikin mieleeni, että nyt on tehty tutkimusten pohjalta todistetusti maailman kauhein laulu. (<-linkki) Tilastot väittävät, että maailman väestöstä alle 200 pitäisi siitä. (En tiedä mitä minusta kertoo, että kuuntelen kolmatta kertaa.) Se kestää siis 25 minuuttia ja sisältää muun muassa oopperasopraanon räppiä, lapsikuoroja ja säkkipilliä. Sanoituksetkin kertovat muun muassa cowboysta ja joulusta. Hieno kappale. Eh.

Hmm. Olen sitten pelinjohtajana Risingshadow'n larpissa. Kaikkeen sitä sotkeutuu kun vanhaksi elää. Sinne otetaan kyllä pelaamaan muitakin kuin risinglaisia, joten promoanpa tässä sitäkin. RisingLarp - vain netissä on kivempaa!
Nyt voit muun muassa...
... pelata fareinia: kaljuksi vaan ja kuudes sormi vaikka lateksista, sininen väri on helppo propata!
... kirjoittaa hahmosi itse ja luultavasti myös tiskata omat astiasi pelin jälkeen! (Siinä tapauksessa että niistä on jotain jäljellä).
... Oikaista suon poikki ja kyllä, uskomatonta mutta totta, kastella sukkasi!
... nukkua käpyjen päällä teltassa, joka melkein pitää vettä, kahdenkymmenen larpparin vieressä(/alla)!
... osallistua jo ennen peliä keskusteluun siitä, missä, milloin ja miksi larppi järjestetään, pitäisikö larpille perustaa oma alueensa, miksi arvoitustopic lukotettiin ja onko uuskumma virallinen kirjallisuusgenre!
... ja ennen kaikkea, Risingin viimeisimmistä suuntauksista päätellen, löytää myös ihQraXuPoXupitkätukkalarppaajapoikaystävän!
Tilaisuus, jota ei kannata jättää käyttämättä!

Noei. Vakavasti ottaen siitä on kyllä tulossa ihan asiallinen peli, kait. Vielä kun se sattuisi sellaiseen aikaan että olisi mitään mahdollisuutta päästä paikalle, ensi kesä kun on tosiaan aika täynnä niin larppien kuin muidenkin hörhöytymisten suhteen, kuten kaikkialla muistan angstata. Pitää varmaan se yksi koettaa nakittaa sinne ja muutenkin, ei saanut vielä hirveän montaa osallistujaa ainakaan. (No eihän niitä nyt välttämättä niin paljoa tarvitsekaan, voi pienellä piirillä olla hauskempaa vaikka olen tottunut niihin Ruotsin peleihin. Mene ja tiedä, mutta ei kyllä tule larppaamisesta yhtään mitään jos kukaan ei edes valita märkiä sukkia. *Hymy* Vahtitorni puuttuu kylläkin. [Äh, ei mitään ;P])
Ai niin, linkki.

torstai 15. toukokuuta 2008

Thay r loving mah comicz!

Sweetmorn, 63. Discord, 3174

Woohoo, vähän parempi päivä tänään sentäs. Rakeita ei satanut eivätkä ne kuulokkeet edelleenkään toimi, mutta muuten ei ole mitään syytä angstata. Hieno päivä tänään. Ihan loistava. Exiernkin päivittyi, vaikkei sivujuonet niin kiinnostavia olekaan, ja sain lähetettyä sen larppihaastattelun.

Jes.

Ja erityisen iloinen olin kun vilkaisin POEEn foorumia, yhtä suurimmista diskordianistien leikkikentistä, ja porukka siellä suorastaan fanitti ninjapiraatteja! Onhan se muutenkin hienoa kuulla että joku pitää samanlaisesta huumorista ja että on onnistunut piristämään jonkun päivää, mutta tuolla... Ihan sydäntä lämmittää. *Hymy* Joku postasi minulle välkkyvät lapaset! (Yksi harvoista arvonannoista joita siellä ihmisille/goblinoideille myönnetään) Eikä edes Reverend Roger ole (vielä) todennut mitään syvällistä, kuten "UNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNG."
Diskordianistien parhaita puolia on se, että heidän tekojaan ei ikinä voi ennalta aavistaa. ^^



keskiviikko 14. toukokuuta 2008

Angstiaaaaaa

Setting Orange, 62. Discord, 3174.

Ungh. Minun elämässäni on ollut noin kolme päivää, jolloin olen aamulla tiennyt, ettei ylös nouseminen ihan oikeasti kannata. Sitä vain jotenkin arvaa, että ainoa tapa välttää julmettu määrä turhaa angstia on nukkua tarkoituksellisesti pommiin, yrittää kaikin tavoin jatkaa unia noin kahteen iltapäivällä ja sitten vastahakoisesti lukea kirjaa, kirjoittaa jotain äärimmäisen pirteää ja positiivista (<- ironiaa) tai kuunnella Behemothia ja potkia seinää. Koska mikään muu ei vain pysty mitenkään onnistumaan.

Tänään oli yksi niistä päivistä. Ja ei, en tänäänkään toteuttanut tuota toimintasuunnitelmaa. Minä nukuin pommiin, kyllä, mutta jonkun epäonnisen sattuman kautta ehdin kuitenkin linja-autoon. Yöllä en ollut saanut unta juuri ollenkaan, koska heräsin vähän väliä siihen että kurkkuuni koski julmetusti.

Ihana, sankka raekuuro loppui heti, kun pääsin välitunnilla ulos.
Matikankokeesta 9+. Ei siinä sinänsä mitään kovin kauheaa, mutta ne virheet oli niin typeriä ja helposti vältettäviä.
Pesäpallosta ei tullut paskaakaan. Ja se on kuitenkin pihalla pelattavista pallopeleistä ehkä suosikkini.
Jalkapalloa taas pelattiin kuivalla hiekkakentällä, ikään kuin hengittäminen ei muutenkin tuottaisi keväisin tarpeeksi tuskaa. -> Nenästä verta taas vaihteeksi pitkin päivää.
Minua palelee. Ja minä olen ihminen, joka pelaa jääkiekkoa -15 asteessa sisävaatteissa ilman hanskoja = en harrasta palelemista.
En mennyt sukellustiedon kokeeseen. No, se on ymmärrettävää, koska en eilen ehtinyt illallakaan lukea (ihan oikeista syistä eikä dataamisen takia), mutta kun minen mennyt ju-jutsuunkaan vaikka olisin ehtinyt. Laiska ja tyhmä ja saamaton
Ja jostain täysin omituisesta helvetin syystä päätin juuri tänään taas vaihteeksi ottaa paineita ulkonäöstäni. Se on äärimmäisen turhauttavaa ja typerää ja osoittaa kuinka media ja yhteiskunnan kuvitteelliset ihanteet ovat sittenkin porautuneet syvemmälle mieleeni kuin uskoinkaan. En minä tahdo olla mikään täydellinen langanlaiha anorektikko, ja tiedän että ollakseen kiinnostava ei tarvitse olla ns. cheerleadereiden johtaja, muttah. *Sigh*
Ja tuohon liittyen, minun pitäisi sanoa jotain jollekin mutten osaa. Tai osaan minä mutta en tiedä ja tämä on niin typerää. Minun on pakko lukea Paulo Coelhoa juuri nyt, koska on olemassa yksi kauhuskenaario ja minä en pidä siitä.

"Ser tilbake på frost og tåke
natt som dag I evig våke
Alltid alene
Der finnes ingen som kan vandre med meg

Evig vinter er hva jeg er
du er redd når jeg er nær

Sjelen søker evig varme
allt den får en ensom harme
Markens grøde for all tid øde
der jeg setter mitt spor

min sorg et større enn ord."


-ICS Vortex (Arcturus): Hufsa

Minun ei pitäisi nyt istua koneella eikä kuunnella Hufsaa. Eikä edes potkia seinää Behemothin soidessa. Minun pitäisi mennä ajoissa nukkumaan ja kuunnella Tender Trip on Earthia, Roninia ja Evacuation Code Decipheredia niin kovalla että uskon ettei mitään muuta ole olemassakaan. Mutta saatana, mpkolmoseni kuulokkeet ei toimi! Prkl ne oli Panulla ainakin puoli vuotta, ja minä käytän niitä kaksi päivää ja ne menevät rikki.

(Ei minulla ole oikeasti mitään huonoja päiviä vastaan, mutta kyllä ne vähän pännii.)

tiistai 13. toukokuuta 2008

Prickle-Prickle, 61. Discord, 3174.

Tätä on nyt vähän hankala kirjoittaa, lähinnä koska istun lattialla kannettavan kanssa ja muuan nimeltämainitsematon Goatsekommando istuu vieressä ja änkeää syliin/näppäimistölle heti jos sitä ei rapsuta. :P Eikä se enää ole ihan pieni pentu.

Muttaniin, hah! Sain sentään yhden ninjapiraatin tehtyä, vaikka muuten laiska olenkin. Öö, minulla on... kiire. Aivan, minulla on ihan hirveä kiire, huomenna sukelluskurssin teoriakoe ja koulussa vielä kolme koetta tällä viikolla. (Äläkä nyt kysy miksi sitten istun koneella piirtämässä sarjakuvia.)
Tuo näyttää aika erilaiselta kuin aiemmat osat, koska jonkinlainen kehitys juonellisten sarjakuvien piirrostyylissä on ikävä kyllä yleensä pakollinen. Hmm, ei tuokaan kovin kehittynyttä vielä ole, mutta hei... ainakin siinä on värit. Se oli pakollista valomiekkojen takia.




Taidan jättää sen vapusta kertomisen taas vuoden päähän, ihan turha sitä on enää kovin yksityiskohtaisesti selostaa. Hauskaa oli, taikkarilaisiakin löydettiin lopulta ja Petterin luona on parhaat bileet. <- sarkasmia tuo viimeinen. No hei, Eräjorma kakkonen on hieno peli ja Eerokin oli neljältä aamulla melkein selvä. "Om nom nom!" ;P (On ne Panun tuttavat hauskaa porukkaa, outoa ainakin)

Olen ikionnellinen. Espoolaisen kaverin espoolainen kaveri tekee sosiologian kyselyitä larppaamisesta ja sanoi että saan kirjoittaa niin pitkiä vastauksia kuin haluan! Ei kyllä ikinä kannattaisi lähettää haastatteluja ihmisille jotka ehkä mahdollisesti saattaisivat vaikka pitää kirjoittamisesta. :P Nyt olen sitten pohtinut rakkainta harrastustani enemmän tai vähemmän syvällisistä näkökulmista, tullut ajatelleeksi kaikenlaisia uusia puolia siinä ja muutenkin päässyt selostamaan näkemyksiäni Suomen larpskenestä. Todellisuus ei ehkä ole leipälajini, mutta kaikenlainen selostaminen kyllä onnistuu, etenkin jos aihepiiri on larppaus. ^^
Huono puoli tosin on, että jos jään kirjoittamaan romaania vaikkapa aiheesta "Liittyvätkö larppausroolisi oikean elämän rooleihisi", tulee helposti unohdettua, että minulla on oikeasti a shitload of kokeita edessä. -_- No, aina ei voi voittaa. Ja jos en kirjoittaisi tuota, kirjoittaisin kuitenkin vain sitä peliarvostelua elämästä, joten kokeisiin lukeminen on tuhoon tuomittua joka tapauksessa, eikö?. Real life might have good graphics, but have you ever tried to hide a loot sack under a tree? And the plot really sucks, compared even to Sonic the Hedgehog.

Ai niin, ja muuan pitkään suunnitelmissa ollut sarjakuva, jonka nimi arvoituksellisesti ja okkultismia enteillen on Ahvenliuotin, alkaa nyt ja loppuu joskus. Tähän minulla on juonikin valmiina. Ja kyllä, sekin on tehty huolimattomasti Paintilla, koska minulla ei ole skanneria vaan kiire.

tiistai 6. toukokuuta 2008

Missä vaiheessa mangot vaihtuivat Coelho-quoteihin, piru vie...

Sweetmorn, 53. Discord, 3174

VAROITUS lienee paikallaan: tämä teksti on Tylsä. Ei tylsä, ei sekava, ei naurettava vaan Tylsä. Minun piti kirjoittaa selostusta vapusta (koska sitä riittää) ja pistää vihdoinkin niitä uusia sarjakuvia tänne (lupaan ihan oikeasti, te näette Makkosen vielä!) ja muuta edes jotenkin viihdyttävää, mutta ehei, minä siirryin kiikkustuoli-sukkapuikko-filosofiaan. Ensi kerralla enemmän noista sitten.


Hitto. Olen tässä angstannut koko päivän sitä, miten aika kuluu niin nopeasti, enkä ole vielä edes täyttänyt neljääkymmentä vuotta.

Ensinnäkin sain eilen päähäni kerrassaan nerokkaan idean: käydä läpi kaikki vanhat valokuvat, joita koneelleni on kertynyt. Totta, ne eivät ole oikeasti vanhoja, mutta en silti usko että sain tuon rakkaan, paskan kamerani jo kolme vuotta sitten.
Mira. Dragonbane. Fantasylaken ja Risingshadown Joensuu-Kajaani-miitti. Matka Azoreille. Norjan vesiputoukset. The sorsa. Ropeconit. Enemmän tai vähemmän epäonnistuneet taidekuvat. Nostalgiaa ajoilta, jolloin Pluto oli vielä planeetta.

Toiseksi minuun otti tänään yhteyttä lapsuudenystävä. Ei joku satunnainen saman hiekkalaatikon ääressä istunut kaveri, vaan The Lapsuudenystävä, jota en ole nähnyt vuosiin muuton takia.
Kysyi olenko Anni. Osaa kirjoittaa suomea nykyään, en ole siihen ollenkaan tottunut kun puhuimmekin toisinaan ruotsiksi. Aloin miettiä, miten erilaisia meidän täytyy nykyään olla, vaikka pienenä hän oli se jonka kanssa leikimme Return to Krondoria takapihalla, kävimme katkerimmat riitamme ja teimme tyylikkäimmät paperilentokoneet. En tiedä, mikä hänen lempibändinsä on, onko hän jatkanut edes jonkinlaista roolipelaamista, milloin hän on viimeksi ihastunut, pitäisikö hän minua nykyään yhtä friikkinä kuin useimmat pienten paikkakuntien nuoret. Olemme ihan eri ihmisiä kuin silloin, mutta en tiedä pitäisikö minun olla surullinen, iloinen vai vähän kaihoisa.

Kolmanneksi kesäloma alkaa ihan pian. Kaiken sekavan järjen mukaan siitä pitäisi olla tulossa ehkä kaikkien aikojen legendaarisin kesä (Ai niin, Panu voisitko sinäkin välillä patistaa Tatua päättämään onko se lähdössä Norjaan vai ei :P).

Edellisen kerran odotin kesää melkein yhtä paljon silloin kun olin lähdössä Dragonbaneen.

Ja mitä kyseisestä kesästä seurasi?

No, ainakin larppaaminen Ruotsissa jatkui ja siitä taas melko suorasti johtui vanhempieni avioero (No, ainakin se tuon takia katkeroitui julmetusti). Jos puolet perheestämme ei olisi alkanut larpata, siskoni ei ehkä olisi joutunut yhdeksänvuotiaana heräämään neljältä ovien paiskomiseen ja huutamiseen.
Mutta toisaalta en olisi tänä kesänä lähdössä Ödesväviin enkä luultavimmin Norjaankaan, enkä olisi tavannut muutamaa uskomattoman hyvää tyyppiä, jotka Dragonbanesta jäivät pysyviksi kavereiksi. Plus Goatsekommando ei välttämättä sulostuttaisi arkeamme repimällä sandaaleita ja oksentamalla lattialle.
Sitä ei voi tietää. Elämä on ehkä ollut melko sekavaa, vaikeaa ja muutenkin angstista Dragonbanen ja etenkin Ödesväv I:n jälkeen, mutta nyt näyttää siltä, että loppujen lopuksi kaikki on järjestymässä melkeinpä paremmin kuin ennen.
Tämän pitkästyttävän jaarittelun tarkoitus oli suunnilleen tämä: "Elämässä on hetkiä, jolloin ainoa vaihtoehto on menettää tilanteen hallinta." (Jep, tuo on nyysitty Paulo Coelholta.)
On turha katua asioita, joiden seurauksista ei voinut päätöshetkellä tietää mitään. Ja vaikka päätöstä tehdessään tietää, että seuraukset voivat mahdollisesti olla ikävät, se ei ole mikään syy olla tekemättä mitään. Parempi ottaa riskejä, lentää tai pudota kuin seisoa paikallaan ja katsoa kuinka elämä lipuu ohitse kauniina, tylsänä ja turhana.

Tee se. Anna mennä. Kuka välittää hittoakaan kauhuskenaarioista, kun toinen vaihtoehto on kääntää kylkeä ja luopua toivosta.