keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

Comeback

Pungenday, Confusion 67, 3174

Ha. Paluu todellisuuteen ei ollut läheskään niin tuskallinen kuin ennalta olin odottanut. Toisaalta, onhan nimeni sentään Morandor. (Tai no ei kyllä ole, mutta sillehän en minä mitään mahda. Ei olisi varmaan pitänyt valvoa sitä yötä keijujen kanssa bilettäen.)

Itse pelistä aloin kirjoittaa peräti novellia (eli te ette luultavasti tule ikinä kuulemaan mitä siellä metsässä tein, koska puolikkaan ruutupaperin jälkeen kirjoittaminen jää kuitenkin kesken), mutta yleistä häslinkiä matkan ajalta kirjoitan kaikkien suunnattomaksi iloksi ja riemuksi nyt.

Hmmhmm. Porukkaa oli vain vähän enemmän kuin viime vuonna, mutta yllättävän paljon enemmän tavaraa saatiin rahdattua meren yli verrattuna menneisiin kesiin. Muun muassa muutama erilainen telttasysteemi, soutuvene, valtava määrä jätesäkkejä täynnä taljoja ja vilttejä, muistaakseni 130 kiloa ruokaa ja siihen päälle vielä kaikki propit, vaatteet ja pikkusälät. Seitsemän autoa meni ja kaikki ääriään myöten täynnä. Ei ollut minun nuoruudessani näin massiivista tämä larppaamaan lähteminen ja Plutokin oli vielä planeetta.
Siellä sitten sählättiin laivalla ja saatiin kaikki autot perille kohtalaisen tuskattomasti. Minä, Panu ja Tatu (se espoolainen larppari joka joskus on täällä teksteissä vilahdellut :P) oltiin korpi-squad eli omassa leirissämme toisella puolella järveä kuin muut. Suurella vaivalla saatiin teltta pystytettyä kunnolliseen paikkaan, vaikka vaati aika paljon säätöä ja rämpimistä. Plus meille osoitettu pläntti oli aika eeppisen mäen päällä, mikä tarkoitti kaunista näköalaa riu'ulla istuessa mutta myös melkoisen pitkää vedenhakumatkaa. Espoota pilkattiin aika rankasti, tosin niin kyllä kaikkia muitakin. :P Oltiin me varmaan hieno näky raahaamassa niitä kamppeita pitkin metsiä: angstinen goottimörkö niittihameessa, pitkälettinen kaupunkilaisfruittari ja sitten vielä Eräjorma-Panu selittämässä jotain ihmeellistä CMX-paidassaan ja kuollut orava päässään. (Joku väitti sitä myös poninhännäksi, mutta olen varma että sillä oli hampaat.) Kirveemme oli niin terävä, että Panu sai sillä ihokarvojansa ajeltua. Jii-haa.

Pelin jälkeen jäätiin jostain syystä (*mulkaisu Panuun ja Tatuun* :P) keijujen leiriin laulamaan ruotsalaisia juomalauluja ja peräti Sonata Arcticaa. Pääasiallinen puheenaihe oli muuan pelinjohtajahaltia, Morandor eli Love "LoveMan" Sjögren. Ei me siitä kyllä mitään muuta puhuttu kun toisteltiin sen nimeä aina hiljaisuuden koittaessa.
"Anyways... Morandor!"
"Stop that!"
"You can't make me. After all, my name is... Morandor!"
Tämän lisäksi keijuleirissä tapahtui lähinnä liiallista kolanjuontia. Ja minun taholtani kiroamista siitä, ettei poikakeijuja ollut kuin yksi. Kyllä pännii. ;_; Tosin Tatukin on sellainen keijukainen ettei siitä paljon keijummaksi mene. *Wirn*

Erinäisten jännäsattumien kautta meillä kolmella ei ollut laivalippuja, joten Tornion kauttahan sitä piti ajaa. Nonstophauska road trip oli nonstophauska, ainakin välillä.
Ja jos joskus vastaavaan tilanteeseen joudutte, muistakaa, että Max on oikeasti hyvä hampurilaispaikka. Omnomnom.
Nyt kävi sitten näin, että edellämainittu espoolaislarppari oleilee Köysikonventioon asti meillä, koska kukaan ei jaksa raahata sitä eteläänkään. Tähän mennessä ollaan muun muassa törmätty kummallisiin sattumiin Savonlinnan torilla, ostettu metrilakuja ja katsottu Pyhän Olavin päivän kohtalaisen laimeaa ilotulitusta, kirottu Panua joka jätti meidät em. torille lähteäkseen baariin, lähdetty ex tempore höyrylaivaristeilylle, datattu ja... eh, datattu.
(Uhkasi lukea tämän blogimerkinnän etten pistäisi tänne mitään absurdeja valheita tai synkkiä paljastuksia. Saas nähdä jaksaako se... Hmm. TATU LUKI WITCHIÄ!!! Ainakin kolme sivua! Mwahahahaa! Aikakirjat kolmosta.)
Sain myös tässä joskus elämäni ensimmäisen kunnon tilaisuuden kiskoa päätään aukovaa känniläistä turpaan ihan puolustusmielessä. Ja harmittaa vieläkin että jäi käyttämättä, kun sen kaveri rauhoitteli sitä vähän. No jaa. Ehdin hommata myöhemminkin sen Warrior Princess Xena of Punkaharju -maineen. :P

Että tällaista. Saa taas ottaa yhteyttä jos siltä tuntuu, olen ainakin melkein palannut tosielämään. Nyt vain odottelemaan Conia. Mitä seikkailuja tuokaan Punkaharju Cityn villi elämäntapa eteemme ennen sitä? Mitä vaaroja tulemme kohtaamaan S-Marketin ovimatoilla, Savonlinnan torilla tai takapihalla? Onko auringonpistos kohtalokkaampi kuin yliannostus jäätelöä?
Vain Morandor tietää.

keskiviikko 16. heinäkuuta 2008

Äärimmäisen Tärkeä Ilmoitus

Boomtime, Confusion 51, 3174



Jumaleissan! Tuo on hilpeää. Jep, se on vanha, mutta aina välillä sille nauraa silti vedet silmissä. :P Esimerkiksi kolmelta yöllä. <- loistava tekosyy kaikkeen.

Erm, niin. Se tärkeä ilmoitus oli, että minä olen noin 29. päivään asti (ja luultavasti jonkin verran sen jälkeenkin) kaikkien viestintävälineiden ulottumattomissa larppireissun takia. Voitte kokeilla savumerkeillä tai rukouksilla jos välttämättä pitää saada yhteys, mutta en takaa toimivuutta. Ja jos ikävä iskee, voitte aina katsoa tuota videota ja muistaa, miksi onkin hieno juttu että minä olen jossain korvessa hukkumassa suohon ja eksymässä metsään.

torstai 10. heinäkuuta 2008

Kirje

... joka lähtee Tavastian palautelaatikkoon mikäli Emilie Autumnin keikka syksyllä on K-18

Sweetmorn, Confusion 45, 3174


Arvoisat yhteiskunnan urpiaisensontakasat, toivon vilpittömästi että kesänne oli sateinen, kurja ja täynnä punkkeja ja pilaantunutta hedelmäkakkua.

En oleta, että kukaan teistä millään tavalla noteeraisi mielipiteitäni tai edes että onnistuisin pilaamaan jonkun päivän, mutta yritetään nyt kuitenkin, koska varmasti ainakin te mitä röyhkeimmin vesititte omani.

Ymmärrän hyvin, että myymällä viinaa saatte paremmat rahat kuin järjestämällä alaikäisillekin sallittuja keikkoja, ja mikäs sen mukavampaa, mutta haluaisin ehdottaa teille seuraavaa: sen sijaan että tekopyhinä esitätte olevanne kiinnostuneita musiikista ja sen tarjoamisesta uskollisille faneille, voisitte rehellisesti lisätä kotisivuillenne vaikkapa tällaisen tekstin:

"Suomen maineikkain rock-klubiksi naamioitunut välinpitämätön, kasvoton kassakone, jolle sinäkin olet vain tilastoyksikkö, joko hyödyllinen tai hyödytön.
Voiton kannalta merkityksettömiä alaikäisiä ei noteerata homehtuneen sianraadon vertaa."

Vaihtoehtoisesti voisitte myös lopettaa sen bänditouhun kokonaan, onhan se nyt hirveää haaskausta maksaa kaikenmaailman esiintymispalkkioita kun menestyisitte varmasti myös baarina ihan hyvin, ja siitähän tässä on kyse. On aina yhtä ilahduttavan murhanhimoa nostattavaa huomata, kuinka kaksi tekijää määräävät loppujen lopuksi myös kulttuurin ja taiteen kysynnän ja tarjonnan suuren yleisön keskuudessa; viina ja raha.

Hauskaa loppuelämää ja tukehtukaa lokinjalkoihin,
Paavi Herbertina Merrique V
Hail Eris.

P.S. Illuminatus-pyramidit logossanne ovat vähän turhan näkyviä. Menee jo mauttomaksi.

~~~~~

En minä ehkä ihan sellaisenaan lähetä tuota, paitsi jos sattuu olemaan jo valmiiksi kovin huono päivä kun lisätiedot keikasta julkistetaan. ;) Mutta kirjoittaminen oli sen verran viihdyttävää, että lieventää vähän odotuksen tuskaa.
Onhan se ihan ymmärrettävää ettei kaikkia voi miellyttää, mutta neiti Autumn ei kuitenkaan liian usein Suomessa vieraile (tuurillani seuraavan kerran viittä päivää ennen kuin täytän 18) ja hänen kokoonpanonsa on se, jonka kaikkein eniten tahtoisin livenä nähdä.

*Huokaus* No, ei auta kuin toivoa parasta, vaikka vaikuttaa siltä että keikka olisi kahdeksalta eli automaattisesti K-18. Hitto, jos olisin kristitty, minulla olisi sentään käytettävissä vaihtoehto Pray Like Hell. (Diskordianistit eivät kauheasti rukoile, ainakaan sen yhden tulvan jälkeen.)
Joka tapauksessa suunnitelmissa on järjestää joukolla Autumn-fanien viktoriaaniset teekutsut Tavastian edessä mikäli alaikäisiä ei sisään päästetä, joten vaikuttaa silti ihan odottamisen arvoiselta päivältä. 21.10.-08 - korsetit, teekannut, kajalit ja puuterit mukaan! Ja jonkun mukaan sieltä on vain yksi varsinainen ulospääsy, eli pääsenpä ainakin näkemään Emilien ja hänen armeijansa. *Fanityttöilee* Kolmannen maailmansodan aikaan minä olen Veronica's Kissing Armyn kersantti. :P Vähintään.

maanantai 7. heinäkuuta 2008

Mutta on se ainakin nätin näköinen

Pungenday, Confusion 42, 3174
(T Y L S Y Y S V A R O I T U S tekstiä koskien on annettu.)



Ei olisi ikinä pitänyt katsoa Wikipediasta Emilie Autumnin Enchant-levyn kappalelistausta. Artikkelissa mainittiin ohimennen Enchant Puzzle, kuva-kirjain-musiikkiarvoitus, jonka Autumn liitti albumin alkuperäiseen painokseen. Kuulemma tämän kuvan ja laulujen sisältämien vihjeiden avulla sen voisi ratkaista, ja ensimmäiselle siinä onnistuneelle luvattiin melkoisen arvokkaita, täysin ainutlaatuisia keijukaisasusteita. Levyn julkaisusta on viisi vuotta, eikä kukaan ole vielä onnistunut.
En ehkä ihan välttämättä tarvitse keijuviuhkaa, mutta olisiko vähän legendaa ratkaista jotain tällaista? *Sigh* Harmi että se Enchantin kappale, joka minulle on parhaillaan postissa tulossa, on uudelleenjulkaisua - alkuperäisiä myydään E-Bayssa kuulemma noin viidelläsadalla, eikä intternetteihin ole minnekään postattu muuta kuin tuo pienenpieni versio. No ei se mitään, vaikken saakaan sitä ikinä ratkaistua niin onpahan jotain tekemistä pilvisinä päivinä ennen Ilosaarta ja larppia.

Tähän mennessä olen pohtinut sitä ehkä kahdesta asti ja tajunnut valtaisalla voitonriemulla yhden asian, joka saattaa olla tarkoituksellinen tai sitten vain minun kaukaa haettua murmelointiani: nurkkien neliöissä on silmä, ampiaisennäköinen juttu, lehti ja luku II. Eye bee leaf two = I believe too. Mutta vaikka kieltämättä onkin aika autumnmainen lausahdus, se ei oikein käy järkeen tai ainakaan sitä ei saa kovin hyvin yhdistettyä mihinkään, mikä helpottaisi ratkaisua.
Tuo teksti, josta ei saa mitään selvää, kuulemma loppuu sanoihin "But if from the height of space you dare to fall, you're sure to solve the meaning of it all."
Ja vihreässä laatikossa sen alapuolella on jonkun mukaan kaksi nuottia, kaiketi C ja A, ehkä.
*Tahtoo epätoivoisesti jostain isomman kuvan*
Ja vielä kun tietäisi, miten Enchantin laulujen olisi tarkoitus auttaa. Tuo ever-sanan E näyttää sivustapäin tuolilta, ja kappaleessa What if on rivi "Here you sit in your high-backed chair"? Erm... Jaah.

Huoh. Olen lukenut EAn foorumin lähes kolmikymmensivuisen topicin aiheesta, ja minun nerokas havaintoni oli sielläkin huomattu aikoja sitten, eikä kukaan ollut päässyt siitä eteenpäin. Tai siis ainakaan kertonut päässeensä eteenpäin, mikä on varsin ymmärrettävää.
Tämä oli ehkä kauimpaa haettu teoria johon törmäsin: vastaus on 141, koska E = 5, M = 13, I = 9, L = 12, I = 9 ja E = 5, eli yhteensä 53, joka pitää kertoa kolmella, koska Autumn eli syksy on kolmas vuodenaika (?), eli yhteensä siitä tulee 141. Vastausta piti etsiä nimestä, koska jos kaikista reunojen sanoista ottaa neljännen kirjaimen, saadaan melkein-lause secert in nae (secret in name jos vähän säätää). Ja neljännet kirjaimet tietenkin siksi, että E on aakkosten viides kirjain ja A ensimmäinen - 5-1=4. :P Tämähän käy täydellisesti järkeen.

lauantai 5. heinäkuuta 2008

Terveisiä jostain

Sweetmorn, Confusion 40, 3174

Jeaah, takaisin interneteissä. Oliko ikävä?
Hyvä, ei minullakaan olisi.

Olin Vaasassa, tai oikeammin sanottuna pienellä Vaasan lähellä olevalla saarenpläntillä nimeltä Raippaluoto. Siellä on (ainakin joskus ollut) Suomen pisin silta, mutta muuten melko tavallinen suomenruotsalainen saarenpläntti. Asuin siellä 2/3 elämästäni, eikä minulla ollut varsinaisesti aikomusta palata sinne, mutta kun the ultimate lapsuudenystävä kysyi tässä joskus että tahtoisinko nille. ^^
Jännää oli, porukka ja koko saari oli muuttuneet aika paljon viidessä vuodessa. Ja Vaasakin oli paljon isompi kaupunki kuin pienenä tajusin, vaikka Wasalandia olikin jokseenkin samanlaista scheißea kuin aina (paitsi Super Spin, jossa sentään tulee viidentoista kerran jälkeen paha olo, ja kummitustalo, jossa ihmiset ilmeisesti säikkyivät minua - pirun uv-valo, eikö ne ajattele gootteja yhtään.)
Lauloin Singstaria. Ja ihan melkein Umbrellaa. Hrrh.
Loppuaika meni sitten Café Arkenissa hengaillessa (ja vieraskirjaan sattumanvaraisia nimiä lisäillessä), uidessa, elokuvia katsoessa, Guitar Herolla leikkiessä, vanhoja tuttuja järkyttäessä ja luultavasti nukkuessakin, vaikka varma ei voi siitä olla.
Jännää miten useimmat alakulttuurit ovat suomenruotsalaisten keskuudessa jotenkin tuntemattomia (no, ainakin tuolla nimenomaisella saarella) - esimerkiksi gootiksi ei minua kutsunut kukaan, kyselivät lähinnä että mistä ostat noita vaatteita - mutta ystävämme emotionaaliset punkrokkarit ne sielläkin porskuttaa. Joku sanoi minuakin emoksi, hitto vie! ;P Ei niitä voi paeta minnekään, saisi muuttaa Siperiaan asti ja sielläkin tulisi jossain vaiheessa joku vastaan. Minä sanon teille, lopunajat ovat lähellä. Ja silleen.

Niinmuuten, 23. elokuuta on tarkoitus järjestää kaikkialla maailmassa yleinen diskordianistien kokoontumis-sähellys-terrori-juttupäivä. Muistakaa se, jos eteenne jalkakäytävälle putoaa kyseisenä päivänä kerrostalon katolta nakki, jossa on paavikortti ja teksti "Remember: King Kong died for your sins!". Ei paniikkia, se ei ole hyökkäys ulkoavaruudesta eikä edes maailmanloppu, vaan vain ja ainoastaan GOATSEMIES LASKUVARJON KANSSA!!1!!

*Krhmh* Niin. Tuota.

Jos joku tätä mahdollisesti lukeva diskordianisti tahtoo miitata jossain kyseisenä päivänä (Helsingissä? Kovin moneen kaupunkiin ei varmaan porukkaa saa), ottakoon yhteyttä minuun tai Panuun/Ranmothiin, me aiotaan ainakin koettaa jotain Pakanaverkon kautta järjestää. Aarnin livekeikka Ranuan jääkarhuaitauksessa? Diskovalot!

(K.)P.S. Kuunnelkaa Machinae Supremacya, ihmiset & goblinoidit. [teinisydän]





Aww, Zeldaa. Youtube 4evahh. :P