perjantai 3. toukokuuta 2013

Hän haravoi jälleen

Pungenday, Discord 50, 3179

Maanantaina siirryn hautuumaalle! Toisin kuin useimmat, minä tosin pääsen sieltä joskus poiskin, elleivät aamukuudeltaheräämisen kynnet ole vielä pelkäämäänikin kalseammat. 

Olin tässä jonkin aikaa sitten vielä kirkon listoilla perinteisistä aikaansaamattomuudensekaisista hajamielisyyssyistä ja ajattelin, että luuhataan nyt siellä, kunnes alatihaikailemani kesätyöpaikat kalmistopuutarhuroinnin parissa on jaettu (vaikka kuinka olisi kiellettyä, niin kyllä siellä saleen joku tunnollinen rekrytoija aina tarkastaa tarkkaan hakijain kirkkoonkuuluvaisuudentilan, jottei varmasti tulisi palkanneeksi mitään ateistinretkua haudoilla tanssimaan ja vainajia syömään ja mitäskaikkeatämmöistä toimeenkuvaan taas kuuluikaan). 
Ei tärpännyt kesätöiden kanssa, joten asennoiduin mielihyvin vain opiskelemaan kesänkin kaikkea sekalaistajännyskäistä - kunnes sitten heti eroankirkostailmoituksen jätettyäni sain sähköpostin, jotta josko kuitenkin tulisin haastatteluun kun joku perui jasilleenjatälleen. Sain paikan, plus matkalla haastatteluun sitä paitsi löysin maasta kolikoina kokonaista 1,15 euroa! Tästä mainiosta sattumain ketjusta voimme päätellä seuraavaa: vanha partakuukkeli on kuin onkin olemassa, mutta osoittaa suorastaan ylenpalttista tyytyväisyyttä siihen, ettei enää joudu olemaan edes kirkollis-nimellisesti missään tekemisissä sieluparkani kanssa.

Vapun bailaamisprosessi oli myös armoton, kuten nämä minun bailaamisprosessini aina tuppaavat olemaan. Join ainakin tölkin Batterya, ja sit istuin pihalla tuntikausia seuranani valtava, äkäinen kalkkuna nimeltä Noel.
Kysehän oli biologien ainejärjestön perinteisestä vapputapahtumasta lapsille. Aioin huomattavan vakaasti olla osallistumatta touhun järjestämiseen, mutta joku värväysinnokas ihminen minut kuitenkin viime tingassa nappasi suostuteltavaksi, ja kun kuulin sanat "sit kalkkunaa pitäis vahtia", tiesin oitis, että sinä hetkenä esitettiin eräs elämäni kiistatta merkittävimmistä kohtalonkysymyksistä: minun oli tehtävä päätös, jonka seuraukset vielä sinkoaisivat tämän itsekseni identifioimani tietoisuuksien sarjan tulevaisuuden lehdille kuin säkenöivät kipinät kaiken yhä ennustamattomissa olevan hämäriin syysöihin. Viettäisinkö vappuni opiskellen molekyylibiologiaa - vaihtoehto, jonka valitsemalla edesauttaisin neurotieteellisten unelmieni toteutumista sekä maisteriohjelmiinhaettaessa merkitsevän korkean arvosanatason todennäköistämisellä että yleisesti ottaen molekyylibiologisella ymmärryksellä - vai, VAI! - vahtisinko, oi vahtisinko minä, pelkkä kuolevainen, jonka verkkokalvoille niin harvoin piirtyvät Elysionin vehreät niityt, jonka olfaktorinen hermo niin harvoin välittää isoaivokuoren hajukäämiin viestejä taivaallisten ruusujen tuoksusta! - KALKKUNAA NIMELTÄ NOEL.

Suostuin vahtimaan kalkkunaa. Oli ehkä hienoin päivä.
 - asiakkaat, jotka alkoivat itkeä a) kuullessaan b) nähdessään kalkkunan: 4
- asiakkaat, jotka verbaalisesti ilmaisivat pelkäävänsä kalkkunaa: 3
- asiakkaat, jotka tuijottivat kalkkunaa ilmeettä ainakin varttitunnin ajan keskeyttäen transsitilansa vain toisinaan hihkaistakseen: "Kukkuu ankka, kukkuu ankka!": 1