Because...

... that's how I roll.

Dear Universe:

I am a Cosmic Schmuck.

Pungenday, Aftermath 66, 3175

Robert Anton IhQRaXuPoXXu Wilson, eräässä *mahdollisesti hivenen* pilvipökkelöisessä videossaan, toteaa seuraavaa:

"The more often you realize you've been thinking or acting like a Cosmic Schmuck, the less of a Cosmic Schmuck you become. On the other hand, if you never, never, never suspect you might be thinking or acting like a Cosmic Schmuck, you will remain a Cosmic Schmuck for the REST OF YOUR LIFE."

Now, no one wants to remain a COSMIC SCHMUCK, amirite? Ei kuulosta lainkaan mediaseksikkäältä, ja kaikki ihmisarvoksi nimitettävä tunnetusti määritellään puhtaasti mediaseksikkyyslukemien perusteella. Jotain on siis tehtävä! MINÄ en aio olla mikään... mikään kosminen pökiö!

Jotta voisi kohtalaisen oivaltavasti arvioida, milloin itse kenenkin käytös lähentelee kosmista pökiöyttä, täytynee ensin kokonaisuudessaan hahmottaa, mitä luonnehdinta oikein tarkoittaa. Schmuck itsessään kuvaa amerikanenglannissa sietämätöntä typerystä; kyseiseen kieleen sana ilmaantui jiddišin kyrpää merkitsevästä sanasta, joka puolestaan saattaa juontaa juurensa slovenian sanaan šmok, typerys tai hyväuskoinen urpo. Cosmic taasen luonnollisesti viittaa valtaisaan mittakaavaan, käsittämättömyyteen. Olen siis käsittämättömän valtaisan typerä hyväuskoinen sietämätön urpokyrpä.

Cool shit.

However, tuo ei ilmaise aivan kaikkea, mitä RAW käsitteellään haki. Hän pyrki suuren osan elämästään herättämään maailman niinsanotusti täydellisen agnostismin valtaan, tilaan, jossa ihmisolento kyseenalaistaa käytännössä aivan kaiken - Cosmic Schmuck tarkoittaa myös henkilöä, joka ylläpitää ehdotonta varmuutta omista näkemyksistään. Kaikki edellä listatut ominaisuudet juontavat juurensa tähän ihmiskunnan helmasyntiin. Koska me kaikki lienemme jatkuvasti ehdottoman varmoja monista asioista (minulla on kädet, ruoho on vihreää, YouTube Poop on hauskaa (!?), Minä Olen Oikeassa), pätee kosminen pökiöys meihin kaikkiin, jatkuvasti. Jos taas tajuamme ja myönnämme pökiöytemme, saavutamme toisinaan mahdollisesti hieman vähemmänpökiön tajunnantilan.
Ei, Wilson ei ollut täysi apassi: jos naamavärkkiin sattuu, kun MysteeriJanttari X lätkäisi baarijakkaran sen läpi, merkitsee kyseisen jakkaran mahdollinen olemassaolemattomuus suunnilleen yhtä paljon kuin kaverisi yritys helpottaa tuskaasi tunkemalla äärimaskuliinisen mansikkadaquirinsa jääpalat sieraimiisi. Ruoho näyttää vihreältä; ruohon vihreys on riittävän todellista, eikä vaikuta kovinkaan monen maailmanjärjestykseen erityisen olennaisesti.

Miksi sitten vaivata asialla päätään? Minun todellisuustunnelissani on ihan kivaa. Jos ruoho on tarpeeksi vihreää, minä olen tarpeeksi oikeassa!
          /



Frankly, my dear: koska se tekee sinusta entistä suuremman käsittämättömän valtaisan typerän hyväuskoisen sietämättömän urpokyrvän?

/

Niin.
Mutta kuinka toimii yhteiskunta ilman mielipiteitä, yhyy bawww angst, jos kukaan ei kerran voi uskoa olevansa oikeassa?
Ei toimikaan. Ehdottomien totuuksien olemassaolon kieltäminen ei tarkoita, etteikö ihmisten olisi syytä omata näkemyksiä ja mielipiteitä. Mutta mikäli ihmiset näitä näkemyksiä ajaessaan tiedostavat niiden suhteellisuuden, pysähtyvät miettimään, käyttäytyvätkö he mahdollisesti kosmisten pökiöiden tavoin ja voisivatko he mahdollisesti olla väärässä - tättärää! Saatamme saavuttaa tilan, jossa ihmiset eivät väittele ollakseen oikeassa, vaan ratkaistakseen ongelman. Ehdottomasti Oikeassa Olemisen virtuaalipeniksenpidennysarvon eliminoiminen saattaisi esimerkiksi tehdä kaikkien elämästä kivempaa. Uskommeko ideologioihin niiden sisältämien ideoiden vuoksi - vai ideoihin, koska ne ovat osa ideologiaamme?

"A belief is just a thought you keep having; a conclusion is simply where you stopped thinking."

(Neljältä aamuyöstä on vaikea sanoa, onko tämä postaus yksi eniten vai vähiten järkeenkäyvistä tässä blogissa ikinä. Kertokaa toki jos jaksatte. Luulisin ainakin että noin puolet olennaisasioista unohdin, mutta nyt menen nukkumaan!)

Superpalloja ja ja

Boomtime, Aftermath 50, 3175

WOAH-
En aiemmin tajunnut, että LMNO osaa tehdä musiikkia. Siis sellainen varsin loisto ihminen principiadiscordian foorumilta, joka aikoinaan Black Iron Prisonia väkerteli innoischaan ja nykyään muuta kaikkea. Mutta kuka klikkaa pientä vaatimatonta musiikinmainostuslinkkiä keskellä BlingBlingAllekirjoitusta, jossa on quoteja ja kuvia? Quoteja ja kuvia, man!

Mutta nyt klikkasin ja peräti tuonne sivupalkkiin lykkäsin widgettinä. Näköjään on niin käynyt kaikille niille harvoille asiallisille topiceille sillä foorumilla että janttari väkersipäkersitiivisti niistä lauluja! Ha! Hämähäkeistäkin! <3 Okei, on samoja asioita käsitteleviä sanoituksia toki melkomonesti aiemmin nähty, mutta kun on itse ollut mukana noissa keskusteluissa niin hirveän söpösti alkaa melkein tuntua siltä että diskordia voisi teoriassa johtaa johonkin ja Saada Aikaan, ei lainkaan epämiellyttävä tunne. Jes, kuulun eeppisvaaralliseen lahkoon, eiku mihin (lähinnä mekastavaan)
En nyt sillä tapaa kuulu oikeastaan. Tai siis minusta on keskimäärin hauskempaa olla superpalloisempi ilmiö, en juutu asioihin kiinni mutten myöskään saa kovin pitkällisesti kai oikein otetta mistään - vähän enemmän koen olevani ulkopuolella aina kun ne muut ja kaikkea yhyyangstia, jokei edes kyllä erityisen angstia ole.

Mutta tavallaan voisi sanoa, että PD.com on pitkälti superpalloautomaatti, ja kaikkihan nyt on kauniimpaa jos satamiljoonaa eriväristä sellaista poukkoilee ympärillä. Palloa, ei automaattia. (Okei, kyllä ne päähän kopsahtelevat ikävästi, ja päätyvät Prisman katolle miiteissä, mutta metafora ei nyt taida yltää ainakaan jälkimmäiseen asti. Tai no.)

Myöskin Pakanaverkon foorumeille sain aikaiseksi liityskellä, se kun taisi muistaakseni jossainmäärin vakavakavaa osaa näytellä eris-tymisessäni aikoinaan. Niitä maailmankaikkeuden mätäpaiseista hurmaavimpia on sielläkin, ja siis... Monta. Ää. Minusta minä joku vuosi sitten niitä sieltä haeskelin enkä löytänyt ainuttakaan diskordianistiksi tunnustautuvaa. Tämähän nyt taas motivoi äärettömissä määrin esmes yhteyksiä luomaan Suomen porukoihin boing boing. En kyllä sivuhuomiona lainkaan yhteyksiä osaa luoda, mutta niitähän toisaalta aina spontaanisti vain tapahtuu? Voisin toki aloittaa sanoutumalla irti pian koittavasta önnönnkummanluoksejouluna-draamasta ja lähteäkin pakanamiittaamaan Kuopioon. Eiku? Myöskin iskeä sieltä kaikki pitkälettiset would-be satanistipojat

Also, koska ei asioita ilman kukkaruukkuja: minusta erehdykset ovat kertakaikkiaan aliarvostettuja, kun kaikkien pitäisi olla ultimateonnellisia nyt ja heti - eikö se nyt käy kyllästyttämään jos ei mitään koskaan kaipaa. Lähinnä ilmaantui mieleen kun jotain nostalgiareaktiota aiheuttavaa juttua popittelin. <3 Olette kaikki pitkälti parhaita.

Miten muuten minusta tuli Kontu-miitin majoittajajutskari? Hämmentävää. Olenhan sinne jopa joku vuosi sitten muutamia viestejä vahingossa kirjoittanut ja vähäsenaikaasitten irkkailin niiden kanavalla, nyt on sitten jo jeedolphininluonamiitti!!1 Cool. :P

Onko lauseidenmuodostukseni ollut aina ihan tällätapaa rikkonaista? Vähän tuntuu siltä että kädet vain hajoilee pitkin näppäimistöä tosi apassisti, saattaa liittyä tosin siihenkin että olen nukkunut tarpeeksi, woaaah.

Elämä-quotet I

Setting Orange, Aftermath 48, 3175

Löysin näitä ainakin miljoonalta ruutupaperilta! Ha!  Tämän lisäksi muutenkin olen alkanut taas keräillä. Eihän nämä jälkeenpäin muistettavat edes ole läheskään parhaita, oikeasti jos on hauskaa niin kaikki on ostamassa hautakiviä nauruun kuolleille eikä mitään kirjoittamassa ylös. (Lasa tässä on myössiis wanhoja eikä niitä yksiä pääasiassasinunihanhuonoja joita koneeni on täynnä!)

Näitä siis on oikeasti shitload, mutta jääköön loput nyt toistaiseksi pimentoon.

~~~

- SÄ OLET MIKÄ?
- Joo, transu. Eikun… Ai niin! Siis transhumanisti!

- Huomenna: metrilakubondagea.

- Purr
- Purrrrr
- Mä olen korallikala!

- Sellisti vääntää paskaa.

- Nyt tiedän miksi ihmiset vaivautuu seurustelemaan – ÄÄääÄäÄ, KASIBITTINEN BALROG BOOGIE!  

- Ei ole tämä perhe kyllä aivan terve.

- Hiihdin käytäviä kaasunaamari päässä ja huusin suojeluvaroitusta, kunnes joku huomautti ettei siinä ole suodatinta. Kuolin.
- Eli muut tekee intissä mitä me normipäivänä.
- Ju.

- Which is also why we, my friend, are on the level of squid-on-building pr0n.

- Entä jos yhden sirkkahiveminderin juottaisi hirveeseen känniin?
- Woah… Universumin laajuinen krapula.

- Joo, mulla on kaurahiutaleita päänahassa, mutta se on pitkä tarina.

- Zomg zomg! Expressbus! Sekin voi lentää, Tähtien sota!

- Oon kyl aika kapinallinen kun jaan nollalla. Kerran ilmoitin kilometreinä kynän pituuden.

- Ja sitten ne sitoi janttarin sänkyyn ja pani sitä suuhun. Niiden mielestä se oli hauska källi.
- Tunnetaan myös nimellä raiskaus.
- Tai tarkkisluokka.

- Savi, tuo alkuaineista murentuvin.
- Papukaijat syö savea.
- Ei ne voi!
- Savea ja kalkkikiveä omnomnom.
- Ne palais jos ne söis sitä.
- Niin, because savi räjähtää jos se erotetaan lähteestä.
- Ja jos se koskee papukaijannokkaan.
- Ne on itsetuhoisia. Emopapukaijoja. Uuh, mä syön savea, byääääh.

- Helsingissä on kaksi hienoa asiaa. Vitun isot pyssyt ja natsit.

- Mä alan puhuu niinku YouTube Poop. Mä alan puhuu niinku YouTube- mä alan puhuu niinku- mä alan puhuu niinku- mä alan puhuu niinku- mä alan puhuu niinku YouTube poopoopoopoopoopoop mä alan puhuu niinku YouTube mä alan poop poopoopoopoop.
- Gee, it sure is boring around here.

- CAUSE THATS WHAT YOU DO IN MISERABLE PONDS FOR PASTYFACED LOSER DUCKS 

- Minä en ole mikään kanadialainen!

- Mua ei oo koskaan tönäisty järveen.
[*Tyrks*]
 
- Tässä tulee tamburiinia soittava pyöräilevä hevonen.
- Tää polttaa maailman. Eiku rauhankynttilää. Polttaa sillä törmäilyauton.
- Pääsiäinen, FTW.

- You know what they say: can't spell 'funeral' without 'fun'!

- Onko se... ottavinaan mitään vakavasti?
  
- Ei kun katsotte EU-politiikkaa lopputunnin. Jos saataisiin toimimaan tämä digiboksi.
- Huh? Digimoneja, yääKK! Digimonit on kamalia! Aarg mä en kestä mitään-
- ... Ei, ei Digimoneja. EU-politiikkaa.

- Minun katolla mitään störbäkkeitä! Hitto!
- Nasan vakoilustörbäke.

- Arvaa mitä mie tutkiskelin miun napaa ja sieltä… Sieltä löyty kauheita asioita.

- Sisimmississimmässissi- sisim- sisimmissäni olen *krhm* hyvin kiltti ihminen.
- Vakuuttavaa.

- Onko se sukkamehu vuokralla?
- Hä?
- Kun jokaisessa meistä asuu pieni sukkamehu.

- Nyt voisitte lopettaa sen laulamisen tai koittaa se paljonpuhuttu post-birth abortion.

- Yhteiset voileivät ovat läheisyyden merkki.

- Onkohan kärpäset moniavioisia.
- No mietipä hetki. Oliskohan vaikka.
- No kun ei minua eläinten avioisuus kiinnosta.
- Kärpäsfurrya!
- Minä... Minä en nyt pidä tästä keskustelusta yhtään.

Lolemt

Pungenday, Aftermath 46, 3175

Minulla on hieno uusi sarjakuva. Se raiskaa filosofiaa ja uskontoa tai ehkä elämää ylipäänsäkin, vähän kuin Kaaosperhoset tekisi, jos sitä kukaan jaksaisi ikinä päivittää. Ja se tekee sen Paintilla (oliko yllätys).

Sarjakuvan nimi olisi kai Nihilists & Dogshit, mutta se tuo liikaa mieleen jonkunihmeen Cyanide and Happinessin, joten ehkä toisen joskus keksin. Näitä nyt olen kyllä aika monta väkertänyt mutta faktahan toki on että ne kaikki muut stripit ovat auttamattomasti aivan paskoja, joten en kyllä vielä mitään muuta pistä. Tämähän sen sijaan ei ole paska. Lainkaan.


Päivä oli fyysiseltä kannalta suhteellisen karmeaa kuraa. Eilen terveystarkastuksessa totesi tätönen notta yllätys, kaikki tänääntännetulevat rokotetaan, enkä sitten nähnyt syytä vastaankaan pistää erityisemmin. Siinä määrin vähän kiinnostaa sikainfluenssa etten kyllä mitään ylimääräisvaivaa olisi nähnyt piikin saadakseni, mutta kun nyt kerran terkkaria huvitti tökkiä, niin mikäs siinä. Seurauksena sitten tänään käsivarsi varsin pirun kipeä, mikä nyt ei niinkään haittaisi jos kipu ei suoraan siitä säteilisi niskaan, ja kuumettakin tänäänvasta koulussa nousi ja önnönnöö. Sinänsä vähän arveluttaa välitön hyötysuhde myöskin, että jos suoja siinä parissa viikossa muodostuu, niin enköhän ehdi itse taudinkin kuitenkin ihan hyvin vielä hankkimaankin. Yhyy.
Toinen hieno vaikkakin negatiivissävytteinen kuriositeetti elämässä on mielenkiintoinen tapa, jonka olen jotenkin itselleni kehittänyt viime aikoina. Herään keskivertoyönä ehkä viidesti ilman mitään järkevää syytä hämärään tunteeseen, että jossain pitäisi nyt olla. Tämä selittyisi stressillä ja muulla vastaavalla oikein nätisti if it weren’t for the fact that minulla ei kyllä erityisemmin stressiä ole. Tekemistä toki välillä yli oman tarpeen, mutta ei se minusta kyllä ikinä ennenkään ole tuollaista aiheuttanut. Plus hassunen unihalvaus yhtenä tuollaisena yönä sattui, eikä se itse asiassa ollut lainkaan niin kiinnostava kuin edellinen, vaan jälkeenpäinkin muisteltuna hiton ahdistava lähinnä. Mutta inspiroiduin.

Toisaalta insomniansekainen kuumehourailu on ajatuksenkulun kannalta ehkä yksi kaikkien aikojen suosikkitiloistani. Ei se binomikaavojen käyttöä ja polynomin tekijöihinjakamista helpota, mutta hitto, kaikki muu on yhtä naurettavanhimmeän antitodellisuuspaskan ilotulitusta. Monia muitahan tosin lähinnä suunnattomasti hajottaa seurassani kyseisenlaisina hetkinä aikaa viettää. Missä, voi missä on Emmi silloin kun tarvitsee kollektiivisen hysterian tuomaa, öh, turvaatjsp?
… Viereisessä lukiossa. Onko tämä nyt laitaa. Asia, joka nykyisestä päivittäisestä sosiaalisesta verkostosta uupuu, on juuri sellainen ultimateviharakkaushivemindersuhde, jossa vartin hiljaisuuden jälkeen molemmat facepalmaavat samaan aikaan, a koska tietää mitä b aikoo sanoa ja b koska arvaa että a tietää jo. (Mutta ah, toisaalta en kyllä usko että kukaan toinen ne saappaat pystyisikään täyttämään. I mean, se apassi tunki niiden pohjallisten alle pienen valtion verran nastoja ja laavavirtaa.)

Joka tapauksessa suunnattomasti olen hyödyntänyt tätä tajunnantilaa Discordia! –kampanjaa suunnitellessani. Kolme sanaa, ystäväiseni, kolme sanaa: pikakelauksella liikkuvia intiaaneja.
Aika riittämättömät kolme sanaa.
Mutta siitä tulee hieno peli, ja jos joku joululoman tienoilla tännepäin esmes jaksaa suunnata niin saattaa joutua mukaan jos ei ole varovainen. Siinä kai Westboron baptistikirkon johtajan pää hieman särkyy kaikkeen siihen vihaan ja janttari päättää Norton Toiseksi julistautua äärimmäisen johdonmukaisen päättelyketjun lopuksi. Illuminatus, tuo eeppispälli salaliitto joka maailmassa oikeasti Järjestystä pitää, ihanvainsemisti tökkää dislike-nappia, koska keisarimme alkaa hirveän hilpeänä varsin eriskummallisia yhteiskuntaehdotelmia ajaa. Norton katoaa, tättärää, mediakohu laantuu ja kaikki on pian taas kurissa ja järjestyksessä nätisti.
Pelaajahahmot, jotka siis ovat Illuminatuksen riveihin soluttautuneita Erisin eliittiagentteja, saavat tehtäväkseen pelastaa keisari salaliiton kynsistä ja muiluttaa turvaan, koska diskordianisteista median ja Yleisen Mielipiteen reaktio seinähullun keisarin mölinään oli kohtuullisen pop. Tästä ajaudutaankin luonnollisesti Himalajan alle louhittuun subtrooppiseen palleroon, jota kansoittavat Illuminatuksen aivopesemät intiaanit, joilla on sellainen hauska virus että kauhean nopeasti puhuvatliikkuvat ja ennen pitkää kupsahtavat. Sitten kyllä myös julmetusti kaikkea muuta tapahtuu yllättäenpyllättäen.

Also, Lazatoth lainasi vaatteitani ja kuokki Taikkarin pikkujoulut Kimboreita semicossaten. Voiton määrä oli lähinnä suunnaton.