Huonon runouden päivä 18.4.

Pungenday, Discord 35, 3179

Mitä on huono runous?

Onko huono runo vain jonkin ideaalisen hyvän runon negaatio, josta kaikilla mielekkäästi kuviteltavissa olevilla osa-alueilla yksinkertaisesti puuttuvat ne ominaisuudet, joita hyvältä runolta toivotaan? Lähestymistapa ei liene hyödyllinen, sillä vähintään yhtä epäselvä ja auttamattoman subjektiivinen on myös hyvän runon määritelmä. Voisin epäilemättä vääntää yhdyssanavirheisen, puoliksi plagioidun, latteuksin kuorrutetun erovuodatuksen ja lätkäistä sen neonvihreällä Comic Sansilla kissakuvan päälle, ja se olisi silti jossain kontekstissa jonkun mielestä vähintään keskinkertainen kuvaus jostain postpostmodernin yhteiskuntamme vaietusta totuudesta. Ja huonon runouden päivänä keskinkertainen ei riitä. Okei tähän piti sylkeä vielä kolmisen hehtaaria pseudoanalyyttisfilosofista huonon runouden käsitteen kanssa askartelua mutta geez ihmiset on minulla muutakin tekemistä mikä teitä vaivaa

(Runot on tehty ThinkZonen Poem Generatoria hyödyntäen, ja sanasto on pääasiassa Muumeja ja kvanttiteoriaa, koska miksi ei! Muistan tuon generaattorin olemassaolon aina parin vuoden välein ja siirryn poikkeuksetta kikattelemaan ankarasti seuraavaan aamuyöhön saakka sille kuinka hirvittävää settiä sillä saa aikaan. Ehkä vähän hankala suomen kielen taivutusten kanssa ja oikeastaan muutenkin kyllä varsin valitettava kapistus, koska ilman sitä ei näitäkään pökäleitä olisi olemassa, mut no.)

____________________

TYPERÄ ILMAPUNTARI

Hiukkasen kosminen silinteri
todennäköisesti vaarallinen silinteri:

ja rakkauden aaltofunktio käännyttää teoriassa hemulin.
- kvantittuu huuliharppu
epävarma, paistaa sinut hiukkasen
epävarma, paistaa sinut hiukkasen
vaarallinen, tunneloi sinut hiukkasen.

Kurpitsahillotietoisuus seikkailee.





TODENNÄKÖISESTI TURVALLINEN PYRSTÖTÄHTI

"Shoggothpoliisimestari: Schrödinger todennäköisesti",
rauhoittelee pyrstötähti.

Hätäisesti diskreetti hattivatti
painuu talviunille: superpositio tunneloi
kissadekoherenssin hiukkasluonteen, ah,
todennäköisesti leipoo Haisulin.





MUIKKUSPOLKUINTEGRAALIFORMALISMI KVANTITTUU

Leipoo, leipoo tietoisuus.

Eikö kaakeliuuni tosiaan
tulkitse interferenssiä hosuen?

Paistaa poliisimestari
kööpenhaminalaisittain pyöreän hemulin!
Epäilemättä turvallinen pannukakku.





ILMAPUNTARI PAINUU TALVIUNILLE

Rakkauden dekoherenssi
rauhoittelee tilastollisesti uimamajaa.
Rakkauden dekoherenssi
paistaa hätäisesti Haisulin.

Shoggothsuperpositio tulkitsee
todennäköisesti kosmisen ilmapuntarin;
typerä pyrstötähti.





PANNUKAKKU, TILASTOLLISESTI

Purjehtii Muikkunen.
Näinkö dekoherenssihuuliharppu lomittuu,
kuinka spinhemuli värähtelee, ja
hiukkasen epävarma Schrödinger

ja rakkauden superpositio leipoo vääjäämättä pannukakun.

 _________________________

Ahem. Tässä kokoelmassa on selvästi temaattisena kehyksenä jännite, joka syntyy nimettömän, miltei kaikilta piirteiltään tuntemattomaksi jäävän hemulin kompleksisesta suhteesta Schrödingeriin ynnä Muikkuseen. Poliisimestarin asemaan kuviossa on tietysti vaikea ottaa kantaa, mutta kenties aavistuksen vihamielistä suhtautumista voi aistia siitä, että 1) se on shoggoth, ja 2) se paistaa hemulin. Modernia, hyvin modernia.

(En muuten tiedä mitä sivupalkin kysely jännäilee. Välillä siinä näkyy hetken verran muitakin ääniä, jotka kuitenkin pian katoavat jättäen jälkeensä vain tuon onnettoman yksinäisen! Jos siis jonkun huolella harkittu vastaus tähän huomattavan tärkeään kysymykseen on kadonnut, kyse ei ole siitä, että aloittaisin sen uudestaan aina jos joku kehtaa äänestää muuta kuin Jønsiä. Itse asiassa hepun nimi saa olla Bjørnbjørn.)

Oi Pyhtää, oi aivot

 Pungenday, Discord 30, 3179

Tänään kävin Tikkurilassa katsomassa hauskaisan näytelmän H.P. Lovecraftin teoksesta Charles Dexter Wardin tapaus. Kyseessä oli pieni teatteri ja pieni näytelmä, ilman piirtoheitintä kunnianhimoisempia teknisiä efektejä, mutta siihen nähden oikein toimivaa fiilistelyä kyllä. (Odotellessa sitä päivää, kun joku keksii sovittaa näyttämölle samaisen kirjailijan ehanan romcomin Sweet Ermengarde! Ylipäänsä ko. hupailusta on syytä muistuttaa aina, kun milloin kenenkin vakavahenkisen ihailijan lovecraftlove uhkaa hipoa turhan korkeita sfäärejä. Toinen muistutettavuus onkin sitten vähemmän hilpakka - kuten tässä viime aikoina on usein tullut todettua: ehkä parasta Cthulhu-mythoksen fanittamisessa on se, ettei pappa H.P. itse koskaan tule hyötymään siitä yhtään mitään!)

Osana tätä mainiota näytelmänkatselutapahtumaketjua sain joka tapauksessa selville jotain kriittisen muikeaa: Pyhtäälle aukeaa kesäkuussa mesta, jossa on mahdollisuus indoor-surffaukseen. No en minäkään tiedä missä Pyhtää on, mutta vähemmän sinne lienee silti matkaa kuin esmes johonkin Unstadiin, joten voi jummijammi. Ei välttis ihan yhtä merkittävän hauskaa tuommoinen kuin oikea aaltojen kesyttely merellä, mutta jos nyt sentään edesauttaisi taitojen jonkinlaista ylläpysymistä niiden pitkien ajanjaksojen kuluessa, kun kunnon rannikoille ei ole varaa eikä aikaa pööpöillä. Hyvällä tuurilla paikka sitä paitsi hyväksyy jotain liikuntaseteleitä, joita saan hillittömän läjän korvaukseksi aivotutkimusseikkailuista.
Ja oi itse aivotutkimusseikkailutkin! Niin päheätä ajanvietettä etten ole viime aikoina muuta tehnytkään kuin hiimaillut magneettikuvausputkissa ja tDCS-härveleissä sen minkä mitenkään päästävät hiimailemaan. Olen oppinut miljoonasti asioita joista takuulla on huimasti hyötyä, kuten päässyt katselemaan mitä EEG-käyrässä tapahtuu kun öö vispaa jalkoja ja räpyttelee silmiä, ja vielä niin miljoonammin löytänyt lisää asioita, joita tahdon oppia. Aaaaa.

En tosiaan tarkkaan hahmota, mistä tämä yhtäkkinen ihankaikestainnostuminen on lähtöisin. Perinteisesti olen ollut ainakin pääsääntöisesti verrattoman laiska ihminen, mutta nyt olen ikään kuin kadottanut tämän saamattomuutenikin elämän perusteellisen loistavuuden sokkeloihin. Okei on tässä nyt lievästi vaarana heilahtaa vastaavasti liian monta rautaa tulessa -tilaan, kun pitäisi suunnitella lahoavaa puutarhaa ja kirjoittaa kolmisenkymmentä runoa ja esitelmöidä neuronitason kvantti-ilmiöspekulaatioista lol I don't even ja käydä Turussa maalaamassa ja jossain korpikuusen kannon alla takomassa lusikka ja pelinjohtaa Discordia!-kampanja ja oppia soveltamaan kaaosteoriaa ja katusurffaamaan kunnolla ja uiskennella avannossa vielä kun ehtii. Plus käydä Pyhtäällä! Mut vasta kesällä. Maailma, hienoin paikka jonka tiedän.

tDCS!

Boomtime, Discord 19, 3179

Minulla on uusi harrastus! Ilmoittaudun järjestelmällisesti koehenkilöksi jokaiseen tieteelliseen tutkimukseen, jonka löydän, kun kerran ainejärjestöjen sähköpostilistojen loputtoman bilemainosspämmin seassa sellaisiakin toisinaan on bongattavissa. Kohta edessä ainakin aivojen rakenteen ja toiminnan miljoonineritavoinkuvantamissysteemi, tavoitteena lähinnä kartoittaa musiikin ja siihen liittyvien tunteiden neuropohjaa, sekä jokin puoli vuotta kestävä mikrobiston ja allergioiden yhteyden selvittämisoperaatio. Ehkä eniten pähkinöissäni olen tosin tutkimuksesta, jossa tällä hetkellä olen mukana ja jossa TÖHÖTETÄÄN AIVOJA SÄHKÖLLÄ HOHOH.

Ahem. Informatiivisemmin kyse on tosiaan tDCS-tekniikasta, jossa parin milliampeerin virta johdetaan halutun aivoalueen lävitse, jossa se sitten joko helpottaa tai vaikeuttaa hermoimpulssin syntyä. Tällä on yllättäen havaittu olevan tuhannesti älyttömän päheitä vaikutuksia aivojen toimintaan ja kognitiivisiin kykyihin. Kuka muka ei haluaisi tuhannesti älyttömän päheitä vaikutuksia aivojen toimintaan ja kognitiivisiin kykyihin? No nii.

Tämä nimenomainen tutkimus tosiaan käsittelee vain vaikutuksia lyhytkestoiseen visuaaliseen muistiin, mutta vähänkö silti jännittävintä aikoihin. Tein ensimmäisen osan lauantaina. Koskaan ei ole ollut hauskempaa arvioida parin tunnin ajan sitä, ovatko näytöllä äsken välähtäneen tasoympyrän raidat eri kulmassa kuin sen sitä ennen välähtäneen, mikä nyt varmaan osittain selittyy silläkin, etten koskaan aiemmin ole paria tuntia noin pöljän askareen parissa viettänyt, mut no. Näin täysin subjektiivisesti, kenties hitusen toiveajattelunsekaisesti kyllä arvioisin päristelleeni jopa huomattavasti oikeampia vastauksia stimulaation jälkeen kuin sitä ennen. Keskiviikkona edessä on vielä toinen vastaava koe, jossa stimuloidaan eri aluetta.

(Parastahan tässä on se, että tämmöinen laite on huomattavan yksinkertainen ja jokseenkin turvallinen väsätä itsekin virtalähteenä yhdeksän voltin patteri. Koska mikä nyt muka voisi mennä pieleen touhussa jossa suljetaan virtapiirejä pääkopalla? (Totally tiedän mitä teen, luin lukiossakin sähköfysiikat ja öö olin peruskoulussa aina teknisessä työssä! Sitä paitsi löysin Internetistä tyyppejä jotka.))